Taika laatikko
Eräänä päivänä peni kissa käveli ullakolla. Siellä oli pimeää ja pölyistä. Joka puollella oli vanhoja tavaroita ja laatikoita joissa oli tavaraa. Paitsi yhdessä kissa katsoi laatikkoon mutta tassu heilahti ja kissa tippui laatikkoon. Mutta kissan hämmästykseksi laatikolla ei ollut pohjaa. Kissa tippui aina vain alaspäin.
viimein kissa tunsi maata tassujensa alla. mutta maa ei tuntunut hiekalta tai asvaltiltakaan ei edes talon lattialta. Sitten kissa huomasi että maa oli vaalean punainen ja vieressä oli kamala kasa karkkeja. karkki kasan päällä seisoi karvainen otus.
-BÖÖ! otus sanoi.
-APUA! kiljui kissa. kissa juoksi karkuun.
-odota! otus huusi.
Kissa pysähtyi. otus juoksi kissan luokse.
-Kuka sinä olet? otus sanoi.
- Minäkö? Olen mirri, kissa sanoi.
-Et varmaan halua kuulla kuka minä olen, sanoi otus.
-Miksen,? Mirri kysyi.
-Koska sitten lähtisit pois täältä. otus vastasi.
-ENKÄ LÄHTISI! Mirri kiljui.
- selvä olen karkki MÖRKÖ! otus sanoi.
- Etkä ole! Olen vain lukenut niistä kertovista sarjiksista, Mirri kertoi.
- olen olen! karkki MÖRKÖ sanoi.
- okei uskotaan. Mirri vastasi.
mutta juuri silloin maahan tippui Mirri naapurin koira. Mirri heitti koiraa kivellä mutta se ei auttannut. MÖRKÖ heitti puolestaan karkilla.
-apua koira! sanoi mirri.
- juokse! mörkö huudahti.
mirri juoksi niin lujaa kuin ikinä pystyi.
-en jaksa juosta enää! Mirri sanoi.
kiipeä tuon suuren karkki tikun päälle, Mörkö sanoi.
koira huomasi mirrin puussa eikä enää jahdannut sitä koira lähti pois ja Mirri hyppäsi puusta.
-HUH! Se oli lähellä, mirri sanoi.
-niin, mörkö sanoi.
tuli muuten mieleeni että asuuko täällä ketään muuta kuin sinä Mörkö?
- asuu! mutta hän on tullut tänne kaukaa, mörkö vastasi.
- Kuka? en ole nähnyt ketään, Mirri sanoi.
- hän on ilkeä velho. mörkö kuiskasi.
- miksi kuiskasit? kysyi mirri.
- jos velho kuulee se tulee ja vangitsee sanan sanojan, mörkö kuiskaa jälleen.
-se luule että on karkki maan kuningas. mörkö sanoi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti