Seikkailu peikko metsassa Olipa karran tytto hanen nimensa oli Liisa han oli hyvin kiltti ja fikus. Kerran han oli lenkilla metsassa ystaviensa kanssa. Ne olivat kakisi polloa toinen oli pollon poikanen ja toinen sen emo.


Vahan ajan kuluttua Liisa naki vanhan jaakaapin keskella valoisaa metsaa. Han meni lahen ja kurkisti sisaan. sitten han astui jaakaapin sisaan ystaviensa kanssa. Parin sekunnin kuluttua Liisa ja muut olivat aivan eri ulottuvuudessa.

Liisa ja pollot lahtivat tutkimaaan uutta paikkaa. Vahan aikaa kaveltyaan oli aivan autio paikka eika siella ollyt ketaan pollotkin olivat kadonneet. Liisa oli aivan yksin. Mutta Liisa jatko matkaa silla han ei itse huomannut etta pollot olivat kadonneet vasta kun han oli kavellyt itsekseen jonkin jonkin aikaa han huomasi ystavien kadonneen. Sitten Liisa naki suuren kiven jonka paalla oli pien,pinkki,kierteinen simukka. Liisa juoksi simpukan luo ja otti sen kateensa. Mutta Liisan hammastykseksi simpukka osasi puhua.

- Hui, huudahti Liisa!Sinahan osaat puhua

- Niin osaan, sanoi simpukka.

- Voisitko auttaa etsimaaan ystavani, kysyi Liisa?

- Tietysti voin, sanoi simpukka.

Sitten Liisa ja simpukka jatkoivat matkaa. Mutta vahan ajan paasta simpukka kysyi – Milta ystavasi nayttavt.

- Ne eivat oikeastaan nauta vaan ne ovat kaksi polloa sen emo ja poikanen, sanoi Liisa.

-Selva ,sanoisimpukka

Liisa ja simupukka kulkivat ja kulkivat kunnes simpukka sai idean. Mita jos peikot ja korpit ovat napanneet ystavasi, kysyi simpukka?

-Missa peikot ja korpit asuvat, kysyi Liisa?

Sitten Liisa ja simpukka vaelsivat monia tunteja kunnes he olivat peikkojen ja korppien asunnolla. Sitten simpukka ja Liisa hiipivat varovasti ikkunasta sisaan. Heti kun Liisa katsoi ymparilleen han naki ystavansa roikkuvan korkealla. Sillon simpukka keksi keinon.

- Minahan voisin antaa sinulle taika voimia jotta vaikka lentaa tuonne. sanoi simpukka.

- Joo! huudahti Liisa hiljaisella aanella.

Sitten simpukka lausui taikasanat alaka-tsan! Sillon Liisan kaikki hypyt muuttuivat lento hypyksi. Liisa yritti avata hakin ovea mutta se oli lukossa.

-Voi ei hakin ovi on lukossa. sanoi Liisa surullisena.

-Odota mina taion sen auki. sanoi simpukka. Sitten kuului pieni rasaus ja hakin ovi oli auki. Mutta sitten peikot ja korpit herasivat ja Liisasta tuli sokea ja hanen taika voimansa katosi.

- Anteeksi tama taitaa olla taikuuden sivuvaikutusta. sanoi simpukka.

Sillon Liisa keksi pollot ottakaa minua hattoista ja laittakaa simpukka syliin lennattakaa meidat sinne mista lahdettiin .

Liisa simpukka ja pollot lensivat niin nopeasti pois kun pystyivat peikot ja korpit perassaan. Pian he olivat mista helahtivatkin ja lensivat kuusikon lapi parin sekunnin paasta pollot ja Liisa olivat taas normaalissa elamassa . Mutta simpukka oli jaanyt taika maahan. Kun Liisa ja pollot olivat ihmetelleet vahan aikaa tapahtunutta valoisassa metsassa niin Liisakin naki ja pollot ja Liisa juksivat omaan kotiinsa.







Elsa