Läksy 9.12.09

3lk ma kolme ensimmäistä vihko tehtävää sivulta 105.
Uskonnosta lues 48-49+t. 2, 3 ja 5.
t. Saku ja Juha

Tervetuloa jouluvaellukselle!

läksyt ti 8.12.09

3lk ai 72-73 t1-2 ja luku läksy luku kirjasta


4lk blogiin omasta kaungista mistä on kirjoittanut

Huomenna sisäliikuntaa

Koska luistelemaan ei vielä päästä, niin huomenna pidämme sisäliikuntaa.
t. Katariina

läksyt ma 7.12.09

matematiikka:
3lk yksi keltaisten sivujen tehtävä

4lk koe ke 9.12.2009

äidinkieli:

3lk ai tehtävä s68-69-70-71 t:3.4.5

4lk ajatuskartta kaupungeista ja paikkakunnista

ympäristötieto:
Teimme koulussa sivun 80-81.
Muista torstaina ymp-koe maisema-alueista.
t. Saku ja Roope

Läksyt 3.12.09

3lk
matikasta S.101 ja kt 46
ymp moniste
4.lk
ma s. 94 ja 95 ja kt 43
ymp moniste

Läksyt 2.12.

Matematiikka
3. lk Moniste symmetriasta
4.lk s. Koordinaatisto 92-93

YMP
Lue kappale Ahvenanmaalla puhutaan ruotsia s. 75-76
-tee omat muistiinpanot vihkoosi kappaleesta

Uskonto
Lue kappaleet 14 ja 15.
Tee tehtävät: s. 43 t1 ja 2
s. 45 t 4 ja 5
t. Katariina

YMP-koe to 10.12.

Suomen maisema-alueet s. 50-74.
Muista lukea myös vihkosta muistiinpanot, sekä kuvatekstit ja erityisesti tiivistelmät ja alleviivaukset.
Maisemalueiden avainnimistö pitää osata näyttää kartalta.

t. Katariina

Itsenäisyyspäiväjuhla/sikainfluenssa

Eilen olemme terveysviranomaisten kanssa selvitelleet perjantaina pidettävän 4. luokkalaisten itsenäisyyspäiväjuhlan käytänteitä eli voidaanko juhla pitää ja voidaanko siellä kätellä.
Johtavalta ylilääkäriltä Pekka Pölläseltä saimme lausunnon, jotta juhla voidaan järjestää ja myöskin kaikki vieraat voidaan kätellä. Mikaelin yläaulaan laitetaan käsiendesinfiointiainepulloja käsien desinfiointia varten.
Terveisin Päivi Turunen

Luokan joulukalenteri

Tänä vuonna luukuissa odottaa jouluinen tehtävä oppilaalle, suklaakarkki sekä pikkupaketti niille, jotka ovat sen myös itse tuoneet. Osassa luukuista on myös kipsinen seimihahmo, joista kasataan luokkaan oma jouluseimi.
t. Katariina

Matematiikan koe ke 9.12.

3.lk
s. 66-103
-yhteen ja vähennyslaskua
-geometriaa

4.lk
s. 4-99
-yhteen-ja vähennyslaskua 0-9 999
-lukualue 0-99 999
- kertolaskua
- geometriaa

Lue kappale 23. Saaristo-Suomi, tuhansien saarien kauneutta+ teht. 2 ja 4

30.11.09 läksyt

3.lk Ai lue sivut 58-60 tehtävät 2 ja 3.
4.lk Ai lue sivut 60-63 ja tehtävä 3.
En-koe keskiviikkona! 5-8 kappaleet.
Matematiikasta
3.lk s. 98-99 + kt 45
4.lk s. s.90-91 + kt 41

KivaKoulua torstaina

Torstaina mietimme mitä ja millaista on kiusaaminen. Näyttelimme myös itsekeksittyjä tilanteita. Muiden piti miettiä oliko kyseessä konflikti, kiusoittelu vai kiusaaminen. Totesimme, että meidän koulussa ei sallita kiusaamista tai jos sitä ilmenee, tulee siitä aina ilmoittaa opettajalle ja siihen aina puututaan.t.Katariina

läksyt to 26. 11

ymppä.3-4lk moniste.
matikka 3lk. 4lk eimitään.
Tänään oli Kiva koulu 3. tunti

Jermu ja Eevertti

läksyt ke 25. 11

matikka 3lk moniste (toinen puoli.) 4lk geometria jakso lisätehtäviä 1sivu. ymppä 3lk ja 4lk s. 69 ja 70 luku läksy ja tehtävät 1 ja 3. enkku 3lk harjoittele koe. 4lk lue kappale 8

t. Eevertti ja Jermu

Kierrätystä joulukalenteriin

Voit tuoda halutessasi jonkin pienen käytetyn esineen joulukalenteriin. Voit myös paketoida sen halutessasi. Älä tuo syömistä.t. Katariina

Heippa!

Kotiläksynä musiikista on opetella maammelaulu ensi maanantaiksi ulkoa. Kyselen kirjallisesti.T. Päivi

läksyt 26. 11.2009

3lk matikka s.94 ja kt.4lk matikka s.88 ja kt.äikkä 3lk s.54 tehtävät 1,2,3 ja 4. 4lk äikkä s.59.t.4.en.4.kappale.8.t.8
YMP
Lue kappale Järviluonnon eläimiä s. 66-68 ja tee tehtävät 1-3
Eevertti ja Jermu

Läksyt pe 20.11

Äikkä 3lk ja 4lk Käsialaa aukeama loppuun
Matikka 3lk Lisätehtävistä s.157 teht.1
Matikka 4lk Lisätehtävistä yksi tehtävä

läksyt 19.11.09

3,lk
Ai s,52-53 tehtävät 2,3 ja 4.

3-4,lk
Ymp moniste puun-matka.

3,lk
Ma Aukeama loppuun plus kt laatikko 42.

4,lk
Ma aukeama loppuun plus kt laatikko 39.

4,lk
Ai s,55 2 tehtävä.

Läksyt ke 18.11

3.lk matikka aukeama sivut: 90-91 ja kotitehtävälaatikko: 41 ja opettele ulkoa geometria kappaleet kuutio suorakulmainensärmiö... sekä niiden osat
3.lk engalanti tee remember kohdasta kolme ensimmäistä tehtävää
3.lk ymppä lue Järvi-suomi kappale sivut: 64-65 ja tee tehtävä 1

4.lk matikka tee tuntiaukeamasivut: 84-85 ja kotitehtävälaatikko 38
4.lk englanti sivu 66 tehtävä 12 ja sivu 68 tehtävä 18
4.lk ymppä lue Järvi-suoi kappale s: 64-65 ja tee tehtävä 1
Uskonto:
4.lk 29. Lopettakaa kiusaaminen+ tehtävät
3-4 lk kpl 8 Viisi leipää jakaksi kalaa. Syö kotiin päästyäsi voileipä ja opettele kertomaan kappale omin sanoin.
Katariina ja Jasmiina

läksyt 17,11,09

3,lk
Ai Jokaiselle oma henkilökohtainen läksy.

4,lk
Ai Jokaiselle oma henkilökohtainen läksy.

läksyt 16.11.09

3,lk'
En homework lue kappale8 HUOM! ENKUKS! opettele myös sanat!
Ai tee tehtävät sivuilta 32-33.
4,lk
En opettele kappaleen 7 sanat HUOM KUNNOLLA!!!
Ai tee tehtäväkirjasta sivut 28-29.
Matematiikasta
3.lk s.88-89 + kt 40
4. lk nimi kokeeseen

Ympäristötiedosta;
Lue kappale 19. Pohjanmaa on Suomen soisinta aluetta ja tee moniste suon kasveista ja eläimistä.

T:Mona ja Jasmiina:)

Tanssiva joulukalenteri Rahulassa 8.12.

Tanssikoulu la Carmencita järjestää Tanssiva joulukalenteri –tapahtuman Rahulan koululla ti 8.12.
0-2 lk klo 10.30-11.15 ja 3-4 lk. 12.00-12.45.

Tanssiva joulukalenterin kautta lapset pääsevät tutustumaan tanssinmaailmaan ja kokemaan tanssintaikaa. Opetustuokiot kestävät n. 45 min ja ovat kaikille ilmaisia (Etelä-Savon Kulttuurirahasto ja Mikkelin kaupunki ovat tukemassa tätä projektia).
Tanssiva joulukalenterin - tapahtumassa on mukana aluen tanssialanammmattilaisia ja harrastajia. Järjestän 1.-24.12.2009 pienmuotoisia opetustuokioita, tanssiesityksiä, performansseja, work in progress ja avoimet ovet tansiin tilaisuuksia eri puolella Mikkeliä sekä ulko että sisätiloissa (esim. julkisissä paikoissa: kirjastossa, kadulla, kauppakeskuksissa, sairaalassa, vanhainkodeissa ja päivätoimintapaikoissa, päiväkodeissä, yms.)

Joka päivä avataan yksi ”tanssikalenteriluukku” yhteensä siis 24 ”esitystä”.
Tanssiterveisin,


Carmen Rodergas
tanssitaitelija, tanssipedagogi
tanssikoulu La Carmencita:n rehtori

KUTSU 4. LUOKKALAISTEN ITSENÄISYYSPÄIVÄJUHLAAN

Kaupunginjohtaja Kimmo Mikanderilla ja
koulutusjohtaja Seija Mannisella on ilo kutsua
Mikkelin kaupungin peruskoulujen 4. luokkien oppilaat ja
heidän opettajansa juhlimaan
92-vuotiasta itsenäistä Suomea Konsertti- ja kongressitalo Mikaeliin
perjantaina 4.12.2009 klo 10.00–13.30.

Juhlapukeutuminen.

MIKAELI

Talon syntymisestä

Arkkitehti Arto Sipisen suunnittelema Mikaeli valmistui vuonna 1988. Sipinen työskenteli 50-luvun puolessa välissä Alvar Aallon arkkitehtitoimistossa ja Mikaelista tunnistaakin helposti Alvar Aallon perinteet. Neutraalit materiaalit ja puhdas valkoinen toimivat tietoisena taustana ja vastakohtana ihmisten toiminnan tuomalle värille. Pinnoitteina rakennuksessa on käytetty lappilaista Tervolan marmoria, vaaleaa puuta, messinkiä ja runsaasti lasia. Valon suuri määrä antaakin Mikaelille erityisen ilmeen.

Mikaelin rakennuskustannukset kalusteineen olivat 8,5 miljoonaa markkaa. Vertailun vuoksi Helsingin musiikkitalon kustannukset olivat n. 100 milj. euroa. Pääurakoitsijana Mikaelin rakentamisessa oli Työyhteenliittymä Nuotti ja taloa rakennettiin 20 kuukautta.

Pankalammen rantaan rakennetun konserttitalon perustukset täytyi tehdä huolella: lammen ranta oli alun perin suota ja rämettä. Rakennuksen alta löytyy 16 kilometriä paaluja (lähes 500 kpl 12,5 metriä pitkiä paaluja). Erikoisrakenteista mainittakoon myös ravintolan kaarevat 3-kertaiset lasit, joiden poikkeuksellisen suuren korkeuden takia valmistusmateriaalit hankittiin ulkomailta.



Nimen ja logon taustaa

Talon nimestä järjestettiin aikanaan nimikilpailu. Mikaeli-nimi oli kilpailun ehdoton suosikki ja voittaja, onhan Mikkelin kaupungin nimikin suomennos Mikaelista. Nimellä on pitkä historia: 1600-luvun Savilahden keskiaikaisen roomalaiskatolisen kirkon suojelupyhimys oli Pyhä Mikael ja jo 1200 –luvulla ortodoksisen Savilahden pogostan pääkirkon nimikkopyhä oli ilmeisesti Ylienkeli Mikaeli. Mikkelin Mikaeli Oy:n uuden logon on suunnitellut graafikko Kari Piippo. Logossa on myös havaittavissa suojeluspyhimyksen läsnäolo: enkelin siipi tai siiven hipaisu.

Kun saleja nimettiin, kaupungin silloinen johto otti yhteyttä Martti Talvelaan ja kysyi lupaa ison salin nimeämiseksi maailman kuulun basson mukaan. Talvela ei aluksi suostunut nimensä käyttöön. Hänen tietääkseen yhdenkään salin nimeä ei ole nimetty elossa olevan taiteilijan mukaan. Myöhemmin hän kuitenkin antoi luvan nimensä käyttöön. Martti Talvela ehti ennen kuolemaansa kesällä 1989 levyttämään lied-konsertin nimeään kantavassa salissa.



Tilat

Lähes 700-paikkaisen Martti Talvela –salin lisäksi Mikaelissa on 166-paikkainen kamarimusiikkisali. Kummankin salien akustiikan on suunnitellut professori Alpo Halme. Hän teki useita kokeita salin akustiikasta pienoismalleilla ja toteutus on erittäin onnistunut. Salien suunnittelun lähtökohtana oli musiikki. Martti Talvela –salissa ovatkin levyttäneet useat kansainväliset levy-yhtiöt kuten Alba, Philips ja Deutsche Grammophon. Mikaelista löytyy näiden salien lisäksi myös muita tiloja: talon oheistilat, 50-paikkainen kokoustila ja 30-paikkaiset ryhmätyötilat mahdollistavat kansainvälisen tason kokousten ja konferenssien järjestämisen.

Auditoriomalliset pääsalit, ajanmukainen kokoustekniikka ja lämpiöiden hyödyntäminen näyttelytilana tekevät Mikaelista täyden palvelun kokoustalon. Myös pihalla on järjestetty lukuisia tapahtumia urheilutilaisuuksista pihakonsertteihin.



Tapahtumat

Mikaelissa järjestetään tilaisuuksia vuosittain noin 300 kpl, joista noin puolet on kokouksia ja puolet konsertteja ja muita kulttuuritapahtumia. Vuosittainen kävijämäärä on noin 50 000. Vuosittain järjestettävät merkittävimmät tapahtumat ovat Savcor Ballet ja Mikkelin Musiikkijuhlat.

Mikkelin kaupunki siirsi talotoimintojen hoitamisen vuoden 2006 alussa perustetulle Mikkelin Mikaeli Oy:lle. Mikkelin Mikaeli Oy keskittyy toistaiseksi perusliiketoimintaansa tilavuokraukseen. Vakituista henkilökuntaa on 3, muu hankitaan ostopalveluna. Mikaelissa toimii myös ravintolatoimintaa harjoittava Clou Mikaeli Oy.



Taideteokset

Taidehankinnoissa on noudatettu pidättyvää linjaa tarkoituksena kunnioittaa talon sisustusta taideteoksena. Mikaelista löytyvät seuraavat teokset:

Päälämpiö ”Creatura” Timo Sarpaneva
”Aria” Kari Huhtamo (pyörii katossa)
”Maalaus” Marika Mäkelä

3.krs lämpiö ”Ilman ja veden läpi” Jorma Hautala

Kokoustila ”Syksy” Tapani Mikkosen 3-osainen litografia

Portaikko ”Maalaus” Raili Tang

Kabinetti Juhani Laitisen nimeämätön maalaus

3. lk:n Ma-koe ke 18.11.

s. 66-87
-yhteen- ja vähennyslaskua
t. Katariina

Vain sukat puuttuu

ja pakettimme Moldovalaiselle tai Romanialaiselle lapselle on valmis. Teimme paketin 2-4 vuotiaalle tytölle.

Kotitehtävät ti 10.11.

Äidinkielestä kolmosille moniste yhdyssanoista.

Nelosille harjoituskirjan tehtäviä, jos on vielä tekemättä.
t. Katariina

Uimaan ti 17.11.

Lähdemme uimaan Rantakeitaaseen ensi tiistaina 17.11. Esikoululaisten päivä on poikkeuksellisesti pitempi, eli koulu loppuu vasta 13.30.1-4 lk. on uimassa 10.00-10.45 ja esikoulu ja 5-6 lk. 12.00-12.45.
Mukaan uimapuku (ei shortseja), pyyhe ja pepunalunen.
t. Katariina

Kotitehtävät ma 9.11.

Englanti
3.lk Suomenna kappale 7
4.lk s.55 työkirjasta

Matematiikka:
3. lk 80-81+kt 37
4. lk allekkainlaskumoniste

ympäristötieto:
Kirjoita vihkon Suomenkarttaan Vaara-Suomen alueet: Koillismaa. Kainuu ja Pohjois-Karjala.
Opettele näyttämään s. 58 AVAINNIMISTÖ kartalta.
t. Katariina

4.lk:n matematiikan koe to 12.11.

Kertolaskua s. 54-81

Äidinkielen koe pe 13.11.

3.lk jakso 2 "Kertomusten keskellä"
-lause
-eris- ja yleisnimet
-yhdyssanat
Kulkuri 3 kielitieto s. 160-161+164

4.lk jakso 2 "Kertomusten keskellä"
-pää-ja sivulause
-eris-ja yleisnimet
-yhdyssanat
Kulkuri 4 kielitieto s. 166-168

Kenkälaatikkopaketit

Luokkamme paketin sisältö alkaa olla jo kasassa. Iso kiitos siitä teille kaikille! Tulevalla viikolla paketoimme laatikot ja teemme joulutervehdykset saatteeksi. Uudesta Akselista kävin hakemassa hiukan isompia laatikoita, jotta kaikki tavarat mahtuvat mukaan. Olemme saaneet todella positiivista palautetta tästä keräyksestä ja oppilaat ovat kokeneet tehneensä erittäin tärkeän työn. Antaessaan saa!
t. Katariina

Läksyt pe 6.11

Matikka 3 lk aukeama loppuun ja KT 36
Matikka 4 lk KT 36

Läksyt to 5.11

3lk.Matikka:Aukeama loppuun ja kt 35
3lk.Äidinkieli:Moniste loppuun

4lk.Matikka:Aukeama loppuun ja kt 35


Ymppä:kpl 16 Poro s.53-55 tehtävät 1 ja 4

T.Eveliina

Läksyt ma 2.11.09

3.lk AI Tee anneettu aukeama loppuun harjotuskirjasta.
3.lk EN Tee tehtävä 17 s. 55
3.lk MA Tee sivu 72 loppuun + kt 33.

4.lk AI Lue lukuläksy s.44-45 ja 2 tehtävä. Piirrä lääkkeen kuva.
4.lk MA Tee sivu 72 + kt 33.
4.lk EN Tee tetävä 5 s.58.
YMP Opettele Suomen maisema alueet ulkoa (6 KPL)
T.RITA ja EVELIINA.

Läksyt pe 30.10.

Matematiikasta laskuristikko.
Muistattehan tuoda lahjan, jos olet lupautunut.

Iloista halloweeniä kaikille!
t. Katariina

Läksyt 29.10

3.lk matikka: sivu: 70 ja kotitehtävälaatikko:32
3.lk ymppä: Tee monisteesta molemmat puolet HUOM! KÄYTÄ KIRJASTA SIVUN:85 KARTTAA!

4.lk matikka: sivu: 70 ja lotitehtävälaatikko: 32
4.lk ymppä: tee sama moniste kuin 3.lk ja käytä kirjasta sivun 85 karttaa kaikissa mittauksissa

Kastemuistoja 3-4 lk.

Ruoka-ja puhtauspalveluiden asiakastyytyväisyyskysely

Hei!

Ruoka- ja puhtauspalvelut teettää 4. ja 8. lk:n oppilaille, lukion 2. lukion opiskelijoille sekä koulujen henkilökunnalle ruokapalveluiden asiakastyytyväisyyskyselyn viikolla 45 (2. – 6.11.).


Kysely toteutetaan ensisijaisesti nettikyselynä.


Kun kyselyn tulokset on koottu, saatte yhteenvedon kaikista vastauksista sekä oman koulunne tuloksen.

Antamanne palaute on arvokasta tietoa tekemästämme työstä ja auttaa kehittämään sitä edelleen! Kiitos jo etukäteen vastauksistanne.



Terveisin,

Mia Hassinen



*****************************************************

Mia Hassinen

kehityssuunnittelija

Mikkelin ruoka- ja puhtauspalvelut

PL 33, (Yrittäjänkatu 7-9, 2. krs)

50100 MIKKELI

p. 044 794 2262

fax. 015 - 212 857

mia.hassinen(at)mikkeli.fi

*****************************************************

Läksyt ke 28.10

3.lk matikka: tuntiaukeama sivut:68-69 ja kotitehtävälaatikko 31
3.lk englanti: suomenna kappale 6 sivut:20-21
3.lk ymppä: lue sivut: 48-49 ja tee tehtävät 1-4

4.lk matikka: tuntiaukeama sivut:68-69
4.lk ymppä: lue sivut: 48-49 ja tee tehtävät 1-4
4.lk englanti: suomenna kappale 6

Keppihevosnäyttely

Hei!



Tässäpä vähän tietoa keppihevosnäyttelystä:

(27.10 Länsi-Savossa on myös juttua näyttelyn sisällöstä.)



Tekijät: Annika Raatikainen ja Erika Marttinen (12 v)



Tytöt ovat tehneet keppihevosnäyttelyn Rantakylä-talon aulatilaan yhteistyössä

mm. oppilaiden vanhempien Minna Mötön ja Katja Raatikaisen kanssa.

Heidän mielestään tämä on yksi osoitus siitä, millä ympyröivä yhteiskunta

tässä tapauksessa vanhemmat voivat kannustaa lasta ja nuorta tekemiseen ilman,

että toiminnan lähtökohtana tulisi esimerkiksi koulun taholta.

Tällainen omaehtoinen tekeminen antaa vanhempien mielestä lapsille

laajemmat henkiset voimavarat selvitä elämässä ilman ulkopuolista ohjausta.



Tyttöjen innostus keppihevosten valmistamiseen alkoi noin kaksi vuotta sitten.

Materiaaleina on käytetty mm. villasukkia, nahkaa, huopaa, helmiä jne.

Jokainen 'keppari' on uniikkikappale ja pollet ovat nimikoitu omalla kutsumanimellä.

Keppareita on tällä hetkellä lähes 30 kpl.



Keppihevosnäyttely on myös mukana dokumenttielokuvaprojektissa,

jota luotsaa Rantakylän yhtenäiskoulun kuvataideopettaja Sirpa Svhan-Kumpulainen.

Rantakylän yhtenäiskoulu, jossa tytöt opiskelevat, on myös tukenut tyttöjen hyvää harrastusta.



Keppihevosnäyttely on avoinna 26.10 - 13.11.2009 arkisin klo 8.00 - 16.00

Näyttely soveltuu erityisen hyvin pienille lapsille esim. päiväkodit, alakoulut,

perhepäivähoidon ryhmät sekä kaikki muut asiasta kiinnostuneet.



Tervetuloa!

Läksyt ti :27.10

3.lk äidinkieli: harjoituskiran sivut: 26-27

4.lk äidinkieli: harjoituskirjan sivut:22-23

Kotitehtävät ma 26.10.2009

3.lk äidinkieli: lukuläksy s.40 ja tehtävät 1-2 sivulta 41
3.lk englanti: kirjoita maiden nimet vihkoon sivulta 43
3.lk matikka: tuntiaukeama sivut: 66-67 ja kotitehtävälaatikko 30

4.lk englanti: opettele kellon ajat ulkoa ja kirjoita s.47 viikonpäivät vihkoon
4.lk äidinkieli: lukuläksy s. 38 ja tehtävät 1-3 sivulta 38-39
4.lk matikka: tuntiaukeama sivut 66-67 ja kotitehtävälaatikko 30

Ympäristötiedosta;
Lue s. 47 ja merkitse monisteeseen kaupunkien nimiä.

Lyydia ja Katariina

KiVa-koulua

Tänään lopettelimme KiVa-koulun toisen tunnin. Saimme muodostettua toisen säännön:
TEEMME YHDESSÄ LUOKASTA RYHMÄN, JOSSA KAIKILLA ON MUKAVA OLLA.

Ensimmäinen sääntö oli:
KOHTELEMME KAIKKIA IHMISIÄ KUNNIOITTAVASTI.
t. Katariina

Virkistävää lomaa kaikille. Läksyjä ei tullut.

to 15.10 läksyt

YMP kertausmoniste loppuun.
3.lk tekevät formatiivisen ja itsearviointimonisteen koekertauksena. Huomenna siis kolmannella luokalla matematiikan koe Jakolaskua 38-65.

Tänään pidimme KiVa-koulu tunti 2. ja nyt oppilaat voivat mennä pelaamaan KiVa-koulu peliä. Muista ensin REKISTERÖITYÄ ja luo sitten itsellesi salasana.
Tämän jälkeen sinun pitää vahvistaa kirjautumisesi avaamalla sähköpostista KiVakoulu viesti. Sitten pääsetkin luomaan oman pelihahmosi. Lue vielä peliohjeet 3-4 LUOKAN SIVULTA. Mukavia pelihetkiä KiVa-koulupelin kanssa.
T. Katariina

t. Saku ja Antti

Tänään opettelimme kuvan liittämisen blogiin

Tänään siirsimme netistä kuvan blogiin.
Muistathan, että kaikkiin kuviin ei ole käyttöoikeutta.


Opettelimme myös pikanäppäimet:
välilehti ctrl+t
kopioi ctrl+c
liitä ctrl+v

Opitte todella hienosti uuden asian! Olen teistä ylpeitä! t Katariina

Kotitehtävät ke 14.10.

Matematiika:
3. lk 0 ja 1 jakolaskuissa ; tee tuntiaukeama +kt-laatikko
4. lk 10, 100 ja 1000 kertolaskussa ;tee tuntiaukeama +kt-laatikko

Ympäristötieto:
Voit halutessasi tehdä omia blogeja esim. lemmikkieläimestäsi.
t. Katariina

TUTUSTU JÄÄKIEKON SALOIHIN

keskiviikkona 14.10. Juniori-Jukurit järjestää Kalevankankaan harjoitusjäähallissa tutustumistapahtuman., joka on takoitettu Mikkelin alakoulujen 1.-4. luokkien oppilaille. Luistelun ja laukomisen ohella tapahtumassa tietenkin pelataan.
Tapahtuman jälkeen oppilaat pääsevät seutraamaa Mestis-ottelua Jukurit-HeKi.
OHJELMA :

klo 16.30 Ilmoittautuminen harjoitushallissa.
klo 17.10-18.00 Jää harjoitushallilla
klo 18.30-20.30 Mestis-ottelu Jukurit-HeKi (Heinola)

VARUSRUS:
LUISTIMET: Voivat olla hokkarit tai kaunokit.
KYPÄRÄ: LÄTKÄKYPÄRÄ, PYÖRÄILYKYPÄRÄKIN KÄY.
MAILA: Mikäli omaa ei löydy, niin hallista saa lainaksi.

KAIKKI MUKAAN JOUKOLLA!

KiVa-PELI 3-6 lk /OHJEET

4. LUOKAN KiVa-PELI

Anna oppilaille seuraava toimintaohje 4. luokan KiVa-pelin pelaamista varten:

1. Peli löytyy osoitteesta www.kivakoulu.fi (yläpalkin "Peli" - kohdasta). Pääset pelaamaan peliä myös osoitteessa: http://www.kivakoulu.fi/peli/

2. Peliin pääset rekisteröitymään klikkaamalla pelin ensimmäisellä sivulla, ruudun alalaidassa olevaa sanaa "rekisteröidy" ja syöttämällä koulusi koulutunnuksen ja oppilassalasanan. Saat tunnukset opettajaltasi.

3. Tämän jälkeen annat omat tietosi: henkilökohtaisen sähköpostiosoitteesi (=OPIT-sähköpostiosoitteesi) ja itse keksimäsi salasanan. Käytät jatkossa itse keksimääsi salasanaa kirjautuessasi peliin, joten tee siitä sellainen, että sinun on se helppo muistaa. Jos kuitenkin unohdat salasanasi, voit pyytää uutta salasanaa pelin ensimmäiseltä sivulta kohdasta: ”Unohditko salasanasi?”

4. Omien tietojen lähettämisen jälkeen saat peliä koskevan viestin sähköpostiisi. Klikkaamalla viestissä olevaa linkkiä vahvistat tunnuksen luomisen.

5. Tämän jälkeen pääset kirjautumaan peliin omalla sähköpostillasi ja keksimälläsi salasanalla.

HUOM! Jos sinulla ei ole omaa sähköpostiosoitetta, pyydä koulun henkilökuntaa tai vanhempiasi luomaan sinulle sellaisen.

6. Sisäänkirjautumisen jälkeen luot ensimmäiseksi itsellesi pelihahmon. Voit myöhemmin halutessasi muuttaa hahmoasi Tiedän- ja Taidan-osioissa klikkaamalla hiirellä hahmosi vasemmalla puolella olevaa sinistä painiketta.


7. Pelissä on viisi tasoa, joita pelataan vasta sen jälkeen kun vastaavat oppitunnit on käyty läpi. Opettaja ohjeistaa sinua pelissä etenemisessä. Pelin jokaisella tasolla on Tiedän-, Taidan- ja Toimin-osiot, jotka sisältävät useita tehtäviä.


• TIEDÄN-OSIO: Opit tietoa kiusaamisesta ja havainnoit omaa toimintaasi.
• TAIDAN-OSIO: Opettelet taitoja, joilla voit vaikuttaa kiusaamisen vähenemiseen
• TOIMIN-OSIO: Sovellat oppimiasi taitoja ja havainnoit omaa toimintaasi.

Toimin-osiota voit pelata vain kerran jokaisella tasolla (I-V). Jokainen pelattu taso lukkiutuu pelaamisen jälkeen. Tiedän- ja Taidan-osioita voit pelata useaan kertaan.

8. HUOM! Pelissä on lyhyt esittely ja pelin käyttöön liittyvä Info-osio, johon pääset viemällä hiiren peli-ikkunan ylälaitaan ja klikkaamalla Info-symbolia peli-ikkunan oikeassa yläkulmassa. Infoon kannattaa tutustua ennen pelaamista.


Mielenkiintoisia pelihetkiä!

KiVa Koulun puolesta
Tuija Tuomisto

Ruokapalveluiden asiakastyytyväisyyskysely viikolla 45

Ruoka- ja puhtauspalvelut teettää 4. ja 8. lk:n oppilaille, lukion 2. lukion opiskelijoille sekä koulujen henkilökunnalle ruokapalveluiden asiakastyytyväisyyskyselyn viikolla 45 (2. – 6.11.). Luokattomassa lukiossa kyselyyn voivat vastata kaikki opiskelijat; pääasiassa on, että saisimme vastauksia kaikista kouluista. Välittäisittekö tiedon kyselystä ko. oppilasryhmistä vastaaville opettajille?



Kysely toteutetaan ensisijaisesti nettikyselynä. Kysely on samanlainen kuin aiempinakin vuosina. Tulosten mahdollisimman nopean kokoamisen vuoksi toivon, että oppilailla olisi mahdollisuus nettivastaamiseen. Jos jostain syystä nettikyselyyn vastaaminen ei ole mahdollista, voitte kopioida paperisen kyselylomakkeen ja vastata sen avulla.



Lähetän viikolla 44 linkin kyselyyn sekä tarkemmat ohjeet vastaamisesta. Kun kyselyn tulokset on koottu, saatte yhteenvedon kaikista vastauksista sekä oman koulunne tuloksen.

Antamanne palaute on arvokasta tietoa tekemästämme työstä ja auttaa kehittämään sitä edelleen! Kiitos jo etukäteen vastauksistanne.



Terveisin,

Mia Hassinen

MATEMATIIKAN KOE 3. LK PE 16.10.

3. lk:n MATEMATIIKAN KOE pe 16.10.
-jakolasku s. 38-65

t. Katariina

MATEMATIIKAN KOE 3. LK PE 16.10.

3. lk:n MATEMATIIKAN KOE pe 16.10.
-jakolasku s. 38-65

t. Katariina

Kotitehtävät pe 9.10.

Äidinkielestä:
Käsialaa aukeama loppuun

Matematiikasta:
3. lk s. 56-57 + kt 28
4. lk s. 58-59 + kt 26

3. lk:n MATEMATIIKAN KOE pe 16.10.
-jakolasku s. 38-65

t. Katariina

Kihomatoja koululla

Muutama kihomatotapaus on löytynyt, joten nyt kannattaa pestä käsiä entistäkin ahkerrammin.



Kihomato


Kihomato on tunnettu tuhansien vuosien ajan. Tämän loisen osasi tunnistaa jo arabialainen lääkäri ja filosofi Avicenna 1000-luvulla jKr. Omaelämänkerrallisissa teoksissaan hän muun muassa mainitsee kolme muodoltaan sukkulamaista ihmisen sisälmysmatoa: suolinkaisen, koukkumadon ja kihomadon.
Antropologiset tutkimukset ovat antaneet viitteitä siitä, että kihomato on todennäköisesti seurannut ihmistä läpi koko lajimme historian. Ihmisen evoluution myötä myös kihomato on sopeutunut muuttuviin elinolosuhteisiin. Kihomadon epidemiologia oli pitkään hämärän peitossa. Vasta 1800-luvun lopulla Saksassa tehdyt umpilisäkkeiden poistoleikkaukset paljastivat lääkärikunnalle kihomadon elämänvaiheet. Saksassa oli vielä 1920-luvulla leikatuissa umpilisäkkeissä kihomatoja 20–50 %:ssa. Jos ei epidemiologiaa tunnettu, yhtä epäselvää oli myös kihomatotartuntojen hoito. Vielä 1800-luvun alussa ruotsalainen lääkäri C.J. Hartman suositteli hoidoksi kylmävesiperäruiskeita, joita tarpeen mukaan tuli terästää suola-etikkaliuoksella tai tupakansavulla. Kihomatoja esiintyy yhä maailmanlaajuisesti. Kantajia arvellaan olevan maailmassa 750 miljoonaa. Suomessa kihomatoja tavataan lähinnä alle kouluikäisillä lapsilla. Loistartuntojen yleisyyttä on selvitetty muun muassa helsinkiläisillä päiväkotilapsilla. Heistä 5–10 %:lta löydettiin kihomatoja.

Kihomadon anatomia

Kihomato (Enterobius vermicularis; lat. enterobius, suolistossa elävä; vermiculus, pikkumato) kuuluu laajempaan sukkulamatojen ryhmään. Nimensä nämä madot ovat saaneet sylinterimäisen ulkomuotonsa mukaan. Rakenteeltaan sukkulamadot ovat jaokkeettomia ja niillä on oma ruuansulatuskanava. Sukupuolet ovat yleensä erillisiä. Suoliston sukkulamadoilla ei ole väli-isäntää ja kihomatoja lukuun ottamatta ne kehittyvät maaperässä. Tartunta tapahtuu joko madon munan tai sen toukan välityksellä. Kihomatoja tavataan vain ihmisellä. Kihomatokoiras on pituudeltaan 3–5 mm ja naaras 8–13 mm. Väriltään ja ulkomuodoltaan ne muistuttavat lähinnä valkoista ompelulangan pätkää. Naarasmadon molemmat päät ovat läpinäkyvän kalvomaisia ja sillä on pitkä teräväpäinen häntä. Koiraiden häntä on puolestaan kippurassa. Kihomadot elävät ihmisen suolistossa. Niiden elinkaari on korkeintaan kolmen kuukauden mittainen, josta ajasta toukkavaihe vie noin 2–4 viikkoa. Tartunta tapahtuu nielemällä madon munia. Munista kuoriutuu mahalaukussa tai ohutsuolen alkuosassa toukkia. Toukat kehittyvät ohutsuolessa ja paksusuolen alkuosassa täysikasvuisiksi yksilöiksi. Aikuiset madot asettuvat paksusuoleen, pääasiassa umpisuolen alueelle. Kihomato kiinnittyy suolen pinnalla olevan nukan limakalvoon. Ravinnokseen kihomadot käyttävät suolen sisällön ravinteita ja glukoosia.
Aikuistuttuaan kihomadot alkavat paritella. Koiraat kuolevat pian hedelmöityksen jälkeen. Naaraan sisällä kehittyy tuhansittain munia ja ne lopulta täyttävät madon elimistön lähes kokonaan. Naaras vaeltaa yöllä paksusuolessa kohti peräsuolta ja edelleen peräaukon läpi. Peräaukon ympäristön iholla naaras alkaa munia. Tämä tapahtuu öiseen aikaan mahdollisesti ruumiinlämmön laskemisen laukaisemana. Munat ovat kauttaaltaan liimamaisen eritteen peittämiä ja ne takertuvat helposti kiinni ihoon. Muninnan jälkeen myös naaraat ovat täyttäneet elämäntehtävänsä ja ne kuolevat.

Tartunta

Lääketieteessä kihomatotautia kutsutaan enterobiaasiksi. Termi on suora johdannainen kihomadon latinankielisestä nimestä. Tartunta saadaan nielemällä kihomatonaaraan tuottamia munia, jotka ovat kiinnittyneinä isännän peräaukon iholle. Munien suojana oleva liimamainen erite, sekä jossain määrin myös kihomatojen liikehdintä paljaalla iholla, aiheuttavat kutinaa, jota etenkin pienet lapset helpottavat sormillaan raapimalla. Näin madon munia takertuu helposti sormiin ja sormenpäihin. Sormista suuhun munat sitten päätyvät joko suoraan (esimerkiksi peukaloa imiessään lapsi voi tartuttaa itseään yhä uudelleen) tai epäsuorasti erilaisten esineitten ja materiaalien pinnoilta (lelut, tutit, vuodevaatteet, yöasut jne.). Unohtaa ei pidä myöskään sormin syötäviä ruokia ja välipaloja. Suomessa kihomadot ovat lähinnä päiväkoti-ikäisten lasten riesa. Koko maailman mittapuussa kihomato on kuitenkin yksi ihmisen yleisimpiä loisia. Kantajia arvellaan olevan maailmassa runsaat 750 miljoonaa.
Kihomato on ihmisen loinen. Tartunnan voi siis saada vain toiselta ihmiseltä. Peräaukon iholla munien sisältämä alkio kehittyy infektiiviseksi (tartunnan aiheuttavaksi) 4–6 tunnissa. Tartunnan torjunta olisikin helppoa, jos kihomadon munat olisivat silmin nähtävissä. Ne ovat kuitenkin läpikuultavia ja mikroskooppisen pieniä: 0,05 x 0,07 mm.
Kansainväliset tutkimukset antavat varsin samansuuntaisia tuloksia sen suhteen, mitkä tekijät edistävät kihomatotartuntoja. Ruotsin Halmstadissa tehtiin vuonna 1997 tutkimus, jossa kartoitettiin 172 lapsen kihomatokantajuutta ottamalla teippinäyte peräaukon iholta. Lasten ikä vaihteli 4–10 vuoden välillä. Kävi ilmi, että lapsista 21 % oli saanut kihomatotartunnan. Tutkittaessa tarkemmin sitä, miten lapset olivat mahdollisesti tartuntansa saaneet, tutkijat löysivät tilastollisesti merkittävän yhteyden sormien imemiseen ja kynsien pureskeluun. Kiinassa puolestaan tutkijaryhmä valitsi vuonna 1996 kohteekseen seitsemän päiväkotia Kaohsiungin maakunnasta. Näissä päiväkodeissa oli hoidossa 555 esikouluikäistä lasta. Lasten kihomatokantajuus tutkittiin teippikokeella. Lisäksi lasten vanhemmille lähetettiin kyselylomake, jolla kartoitettiin perheen elinolosuhteita ja elintapoja. Tutkijat löysivät selvän korrelaation kihomatotartunnan ja mm. seuraavien seikkojen välillä: välipalojen syönti sormin, sormien imeminen, kotitalon koko, perheen siivouskäytännöt ja isän koulutustausta. Viimeksi mainittu vaikutti lähinnä siihen, kuinka paljon vanhemmat tiesivät kihomadoista ja niiden ehkäisystä. Taiwanissa kartoitettiin vuonna 2000 neljännellä luokalla olevien lasten kihomatokantajuutta sekä tartuntoihin vaikuttaneita tekijöitä. Tutkimukseen valittiin lopulta 429 sellaista lasta, jotka olivat vuosien 1996–1999 välisenä aikana saaneet kihomatotartunnan vähintään kerran. Heidän rinnallaan tutkittiin 280 luokkatoveria, jotka eivät mainitulla aikavälillä olleet tartuntaa saaneet. Vanhemmille lähetetyssä kyselylomakkeessa kartoitettiin kunkin perheen hygieniatottumuksia. Kihomatotartunnan riskiä lisäsivät mm. lattialla leikkiminen, käsien pesun unohtuminen ennen ruokailua ja kynsien pureskelu. Puutteet henkilökohtaisessa hygieniassa lisäsivät tartuntariskiä.

Oireet

Kihomatotartunnan yleisin oire on peräaukon kutina. Niin kuin edellä on todettu, kutina johtuu pääasiassa madon munien pinnalla olevasta eritteestä. Kutinaa voivat aiheuttaa myös itse kihomadot iholla luikertaessaan. Tytöillä/naisilla saattaa esiintyä myös ulkosynnyttimien alueen kutinaa. Tämä johtuu siitä, että peräaukon iholla liikkuessaan osa kihomadoista harhautuu vaeltamaan välilihan alueelle ja sitä kautta aina emättimen ja virtsaputken suulle. Tämä saattaa joissakin tapauksissa altistaa mm. virtsaputken tulehdukselle.
Kutinaa esiintyy etenkin iltaöiseen aikaan, jolloin se haittaa nukahtamista tai herättää kesken unien. Toisinaan ärsytys aiheuttaa peräaukon supistuksia, joka aistitaan paikallisena kovana kipuna, joskus vatsavaivoinakin. Kutinasta seuraa raapiminen. Alapää ärtyy ja voi aiheuttaa kirvelyä. Rikkoutuneella iholla ulosteen bakteerit leviävät helpommin johtaen toisinaan bakteeritulehduksiin. Oireiden voimakkuus vaihtelee. Aikuisilla ne puuttuvat usein kokonaan. Samoin kaikki lapsetkaan eivät aisti kutinaa yhtä helposti. Lapsilla oireina voivat olla myös yleinen levottomuus ja ruokahalun puute.
Kutina on kihomadon kiertokulun kannalta hyödyllistä, koska kutinan ja sitä seuraavan raapimisen seurauksena munia joutuu runsaasti vaatteisiin, vuodevaatteisiin ja sormiin ja sitä kautta uuden tai saman isännän suuhun.

Tartunnan toteaminen

Kihomatotartunnan mahdollisuus kannattaa aina ottaa huomioon silloin, kun lapsi valittaa alapään kutinaa - etenkin iltaöiseen aikaan. Kaikki kutina ei suinkaan johdu kihomadoista, mutta jos niitä näkyy luikertelemassa peräaukon iholla, on asia selvä. Jos kihomatoja on suolistossa paljon, niitä voi päätyä myös ulosteen pinnalle. Yksi tapa "houkutella" kihomadot esille on asettaa lapsi illalla nukkumaan ja sammuttaa valot. Tämän jälkeen odotellaan hetki ja mennään sitten taskulampun kanssa kurkistamaan lapsen peräaukkoon. Kihomatonaaraat ovat silloin laskeutuneet iholle munimaan. Jos kihomatoja ei löydy, mutta edellä kuvatut oireet viittaavat kuitenkin tartuntaan, voidaan asia varmistaa etsimällä madon munia peräaukon ympäristön iholta. Munia ei näe paljaalla silmällä, joten tartunta todetaan ottamalla iholta näyte. Tätä tarkoitusta varten on syytä kääntyä ensin esimerkiksi oman asuinalueen terveyskeskuslääkärin puoleen. Näyte otetaan aamulla ennen ulostamista ja ennen kuin lapsi herättyään ehtii peräaukon seutua kyhnyttämään. Keittosuolaliuokseen kastetulla pumpulitikulla hierotaan voimakkaasti potilaan peräaukon ihoa ja työnnetään tikku lopuksi noin puoli senttimetriä peräaukkoon. Tämän jälkeen tikku laitetaan kierrekorkilliseen purkkiin, jossa on noin kaksi-kolme millilitraa fysiologista keittosuolaliuosta (0,9 %:ttinen) ja lähetetään purkki näytetikkuineen mikrobiologian laboratorioon analysoitavaksi. Munia ei aina osu näytetikun tielle. Tuloksen voi tällöin varmistaa ottamalla useampi näyte eri aamuina. Vaihtoehtoisena menetelmänä on näytteen ottaminen iholle kiinnitettävällä teipillä. Kirkkaasta sellofaaniteipistä otetaan noin 5 senttimetrin mittainen pala, joka käännetään puisen spaattelin päälle liimapuoli ylöspäin. Toisella kädellä levitetään pakaroita ja tämän jälkeen teippiä painetaan peräaukon ympäristön iholle. Teippimenetelmää ei kuitenkaan Suomessa juurikaan käytetä tulosten epäluotettavuuden vuoksi.
Tartunnan toteamisessa munanäyte on paljon herkempi menetelmä kuin liikkuvien matojen etsiminen kutinan aikana, koska usein kutina alkaa vasta tunteja munien ihoon liimautumisen jälkeen, jolloin madot ovat jo iholta kadonneet.

Hoito

Kihomatojen häätäminen vaatii aina lääkehoitoa. Koska madon munat tarttuvat helposti henkilöstä toiseen, perhepiirissä kaikki perheenjäsenet hoidetaan. Sen sijaan suuremmissa yksiköissä kuten päiväkodeissa ja kouluissa kaikkien altistuneiden ihmisten hoitamista tulee harkita tapauskohtaisesti. Lääkevalmisteet eivät imeydy merkittävästi elimistöön, vaan ne kulkevat läpi suoliston. Tämän johdosta niiden mahdolliset haittavaikutuksetkin liittyvät lähinnä maha-suolistokanavaan (ripuli, ummetus, vatsakivut). Lääkkeet ovat kuitenkin hyvin siedettyjä, joten haittavaikutuksetkin ovat harvinaisia. Vaikutusta raskaana oleviin naisiin ei ole riittävästi tutkittu, joten heille lääkevalmisteiden käyttöä ei yleisesti ottaen suositella. Imetys ei kuitenkaan ole vasta-aihe.
Lääkkeet eivät tapa ohutsuolessa mahdollisesti kehittymässä olevia kihomadon munia, joten lääkehoito on uusittava 10–14 vuorokauden kuluttua ennen kuin sillä välin munista kehittyneet madot ehtivät tuottaa uusia munia. Kihomatojen poistaminen suolistosta saattaa olla aikaa vievä prosessi. Sitkeissä tapauksissa voidaan tarvita useampiakin kuureja. Kihomatotartuntaa voidaan hoitaa käsikauppavalmisteena myytävällä pyrviiniembolaatilla (kauppanimi: Pyrvin). Valmistetta myydään joko 6 tabletin tai 20 tabletin pakkauksissa. Tabletteja otetaan yksi jokaista kymmentä painokiloa kohden: Esimerkiksi 70 kiloa painava henkilö ottaa seitsemän tablettia. Pyrviiniembolaatti halvaannuttaa kihomatojen hermoston. Ne veltostuvat ja poistuvat (ulosteen mukana) suolistosta. Lääke värjää tavallisesti ulosteen punaiseksi. Tämä ei ole vaarallista. Värjäytymät lähtevät pois vaatteista tavallisilla pesuaineilla.
Vaihtoehtoisena lääkevalmisteena on Suomessa käytetty mebendatsolia (kauppanimi: Vermox). Mebendatsoli estää kihomatoja suodattamasta glukoosia eli tavallaan tappaa ne nälkään. Vermoxilla on Suomessa tällä hetkellä tilapäinen myyntilupa. Lääkäri voi kirjoittaa aivan tavallisen reseptin. Erityislupa-anomuksia ei tarvita, mutta lääkettä ei löydy Pharmaca Fennicasta. Vermoxia myydään kuuden tabletin pakkauksissa. Annoksena on yleensä kaiken kokoisille perheenjäsenille yksi tabletti, joskin alle kaksivuotiaitten annoksen voi puolittaa.

Kihomatojen torjunta ympäristöstä

Kihomadot huolehtivat kiertokulustaan tehokkaasti. Yksi naarasmato tuottaa suunnattoman määrän munia, jotka vuorollaan nieltyinä kehittyvät uusiksi madoiksi. Tämän kiertokulun katkaiseminen on torjunnassa olennaisinta. Jotta munia tarttuisi sormiin mahdollisimman vähän, on kynnet pidettävä lyhyinä. Käsien pesusta on huolehdittava, erityisesti ennen ruokailua ja vessassa käynnin yhteydessä. Välipalojen kuten perunalastujen ja karamellien syömistä sormin tulee välttää. Koska madot munivat öisin, on munia erityisesti lakanoissa ja vuodevaatteissa. Jos perheessä on kihomatovaivaa, ei pitäisi ottaa vastaan yövieraita tai päästää lasta yökylään, ennen kuin vaiva on hoidettu. Lääkkeen ottamista seuraavana päivänä vaihdetaan kaikki vuodevaatteet. Ne vuodevaatteet, joita ei voi pestä, imuroidaan ja tuuletetaan. Pakkanen tappaa elävät toukat munien sisältä. Tarkoista astemääristä ei ole riittävästi tutkittua tietoa. Kihomatojen häätämisessä keskeistä ei kuitenkaan ole ulkoilman kylmyys, vaan se, että vuodevaatteet ylipäätään viedään ulos tuulettumaan tai ne imuroidaan. Samana päivänä tehdään normaali viikkosiivous: imuroidaan lattiat ja pyyhitään pinnat. Vessan ja kylpyhuoneen ovenkahvat on syytä pyyhkiä usein. Muutoin omaksutuista siivousrutiineista ei tarvitse poiketa1.
Kihomadot leviävät erityisesti siellä, missä on paljon lapsia: päiväkodeissa, kouluissa ja kerhoissa. Joissakin perheissä vaiva uusii kerta kerran jälkeen. Alkaa tuntua epätoivoiselta, kun kaikista syödyistä kuureista, vaatteiden vaihdoista ja lähes hysteerisestä siivoamisesta huolimatta matoja aina vaan löytyy. Kihomadot saattavat joskus olla sitkeitä häädettäviä. Toistuvissa kihomatotapauksissa on kyse tavallisesti siitä, että lapsi saa uuden tartunnan – joko itseltään tai tarha-/koulukaveriltaan.

Tuttu ja tuntematon kihomato

Joidenkin vanhempien on kovin vaikea uskoa sitä, että heidän pikku lapsellaan on kihomatoja. Asia tuntuu niin vastenmieliseltä, omaan aikaamme ja elinpiiriimme kuulumattomalta, että selviäkään oireita ei tahdota millään uskoa todeksi. Kun asia sitten liittyy vielä alapäähän, se halutaan vaieta pois. Hoidon aloittamista pitkitetään tai sitten hoito tehdään vaivihkaa niin, etteivät vaan muut vanhemmat kuulisi asiasta. Tämä lisää tarpeettomasti sitä mahdollisuutta, että madot pääsevät vapaasti tarttumaan muihin lapsiin. Isovanhempamme tunsivat kihomatotaudin hyvin, mutta monet nykyvanhemmat eivät ole asiasta koskaan kuulleetkaan. Lääkärien ja terveydenhoitajien koulutuksessakin asia on jäänyt vähälle huomiolle ehkä siksi, että tauti on kuullostanut enemmän historialta kuin nykypäivältä. Kihomatotaudin torjunnassa keskeinen käsien pesukin on ehkä parin viime vuosikymmenen aikana alkanut unohtua. Kun yleinen tartuntatautitilanne on Suomessa ollut varsin hyvä, ei ole muistettu hygienian vaativan jatkuvaa valppautta. Lapset ovat myös koulupäivän jälkeen pitkiä aikoja yksin kotona, eikä kukaan ole silloin käsien pesua vaatimassa tai valvomassa. Nykypäivän kiireisen elämänrytmin myötä ovat perheiden yhteiset ateriahetket katoamassa. Pitkin päivää napostellaan pientä välipalaa eikä käsiä tietenkään pestä ennen jokaista suupalaa. Ruokakulttuurin muuttuminenkin on edesauttanut kihomatojen leviämistä: pizzat, hampurilaiset ja ranskalaiset maistuvat niin lapsille kuin aikuisillekin – varsin usein sormin syöden.


YLEISIMMÄT KYSYMYKSET KIHOMADOISTA:

Aiheuttavatko kihomadot umpilisäkkeen tulehduksia?
Umpilisäkkeen tulehduksen ja kihomatojen yhteyttä ei ole tieteellisesti pystytty osoittamaan, vaikka tulehtuneista ja tulehtumattomista umpilisäkkeistä onkin toisinaan leikkauksen jälkeen löydetty kihomatoja.

Voiko kihomatoja saada uima-altaasta tai uimarannoilta?
Kihomadon munat eivät huku, joten ne säilyvät "hengissä" myös veteen joutuessaan. Toisaalta veden virtaus ei uidessa ole riittävän voimakas irrottamaan madon munia peräaukon iholta (ehkä joitakin yksittäisiä munia lukuun ottamatta). Kun vielä muistetaan, että uimahalleissa ja uimarannoilla valtaosa ihmisistä käyttää uimahousuja, on tartuntariski käytännössä lähes olematon. Riski voi olla vähän suurempi pienten lasten polskuttelualtaissa.

Elävätkö kihomadot kodin lemmikkieläimissä?
Eivät elä. Kihomato on yksinomaan ihmisen loinen. Näin ollen tartunnan lähteenäkin voi olla vain toinen ihminen.

Kuinka kauan kihomadon munat säilyvät ympäristössä tartuntaa aiheuttavina?
Tätä asiaa ei ole kovin tarkkaan tutkittu. Tutkimusten puute on johtunut lähinnä siitä, että kihomatojen vaikutuksia ihmisen terveydelle on yleisesti pidetty vähäpätöisinä. Niiden on katsottu aiheuttavan enemmän kiusaa ja harmia, joten tarve tarkemmille selvityksille on ollut vähäinen. Esitetyt arviot munien säilyvyydestä ympäristössä ovat vaihdelleet muutamasta viikosta pariin kuukauteen. Munassa oleva kihomadon alkio näyttäisi tuhoutuvan nopeimmin äärilämpötiloissa (kuiva kuumuus vs. pakkanen). Tarkoista astemääristä tai altistuksen kestosta ei kuitenkaan ole tietoa. Plusasteikon puolella alkion elinkyky säilyy sitä paremmin, mitä matalampi lämpötila on, koska tällöin aineenvaihdunnan taso on matalampi. Lämpimässä ilmassa alkion solujen aineenvaihdunta vaatii enemmän energiaa ja tämä johtaa energiavarojen loppumiseen aiemmin kuin viileässä ilmassa.

Voiko kihomadon munia todella joutua nieluun hengitysilman mukana hengitettäessä pölyistä sisäilmaa?
Siinä, missä esimerkiksi flunssaviruspartikkelit saattavat leijailla ilmassa useitakin tunteja, kihomadon munat – jos niitä on päässyt ympäristöön varisemaan – päätyvät melko nopeasti kodin eri pinnoille. Mahdolliset riskit liittyvät tällöin tilanteisiin, missä näitä pintoja tomutetaan, pyyhitään (kuivalla rievulla), ravistetaan, tuuletetaan tai muuten leyhytellään, jolloin kihomadon munia saattaa pelmahtaa pölyhiukkasten mukana ilmaan. Munia ja pölyä täytyisi kuitenkin olla ympäristössä huomattavia määriä, jotta voitaisiin tässä yhteydessä puhua merkittävästä tartunnan lähteestä.

Mihin toimenpiteisiin on hyvä ryhtyä kotioloissa?
Lääkkeen ottamista seuraavana päivänä vaihdetaan lakanat. Patjat, peitot ja tyynyt imuroidaan tai tuuletetaan. Samana päivänä tehdään normaali viikkosiivous: imuroidaan lattiat ja pyyhitään pinnat (kostealla rievulla). Vessan ja kylpyhuoneen hanat ja ovenkahvat tulee pyyhkiä tavallista useammin ja vuoteiden ympäristö imuroida pari kertaa viikossa. Käsien pesun merkitystä ei voi riittävästi korostaa. Kädet pestään aamuin illoin, ennen ja jälkeen ruokailun sekä ennen kaikkea WC-käynnin yhteydessä. Kynnet on hyvä pitää lyhyinä. Kaikkia sormin syötäviä ruokia ja välipaloja tulee hoidon aikana välttää. Vaihdettaessa kihomatopotilaan lakanoita, niiden ravistelua ja leyhyttelyä tulee sisätiloissa välttää.
Ihmisten stressaantuminen ja ahdistuminen saavat helposti aikaan "siivousneuroosin" etenkin, jos infektio toistuu useita kertoja. Jatkuva koko huoneiston suursiivous ei kuitenkaan ole kihomatotaudin hoidossa olennaista.

Mihin toimenpiteisiin on hyvä ryhtyä päiväkodissa?
Päiväkodissa ongelmaksi saattaa nousta jo pelkkä tartuntojen toteaminen. Päivittäisessä tohinassa tulee harvemmin kiinnittäneeksi sen ihmeellisempää huomiota lapseen, joka silloin tällöin kyhnyttää kutiavaa takapuoltaan. Kutinasta johtuva levottomuus, ruokahaluttomuus ja mahdolliset vatsakivutkin tulkitaan helposti muista kuin kihomadoista johtuviksi. Lähtökohdaksi onkin otettava se, että kun jollakin hoitolapsella todetaan kihomatotauti (tavallisesti tämä tapahtuu WC-käynnin yhteydessä), se on todennäköisesti ehtinyt jo tarttua useampaan muuhunkin lapseen. Ensimmäinen tehtävä on pyytää vanhempia huolehtimaan lapsensa ja koko perheen hoidosta. Hoidon jälkeen lapsi voi palata takaisin päivähoitoon. Kaikkien hoitolasten joukkotarkastuksesta saavutettava hyöty on rajallinen, sillä kihomadot eivät juuri päiväsaikaan näyttäydy peräaukon ympäristön iholla. Tärkeämpää on kertoa kihomadoista kaikille hoitolasten vanhemmille ja kehottaa heitä itse tarkkailemaan lapsiaan mahdollisten tartuntojen varalta. Kihomadot saattavat olla joillekin vanhemmille ja päiväkodin hoitajille varsin vieras tuttavuus. Siksi olisi hyvä, jos päiväkodilla olisi jaettavanaan informaatiota kihomadoista, niiden tartuntatavoista, oireista ja hoidosta.
Kuten kotioloissakin, myös päiväkodissa päähuomio kiinnitetään lasten ja hoitajien käsien pesuun. Kädet tulee pestä etenkin ruokailun ja WC-käyntien yhteydessä. Mahdolliset vuodevaatteet kerätään pyykkiin vietäviksi (vältettävä leyhyttelyä). Lisäksi patjat ja tyynyt imuroidaan ja tuuletetaan mahdollisuuksien mukaan. Nukkumatilan lattia imuroidaan ja pinnat pyyhitään kostealla rievulla. Lelujen osalta on hyvä siirtyä käyttämään epidemian ajaksi leluja, joita on helppo pestä tai huuhdella. Muutoin ei päiväkodin siivousrutiineista tarvitse poiketa.
Päiväkodissa avain tartuntakierteen katkaisemisessa on se, että kaikki kihomatotartunnan saaneet lapset tulevat hoidetuiksi. Yksikin hoitamaton lapsi saattaa levittää tautia myös sellaisiin lapsiin, joilta kihomadot on jo kertaalleen ehditty hoitaa pois. Hoidon osalta vastuu on lasten vanhemmilla.

Miksi kihomadot eivät toistuvista lääkekuureista huolimatta tahdo millään häipyä?
Tavallisin syy taudin pitkittymiselle on uusintatartunta: suvussa, päivähoitopaikassa tai koulussa on kenties lapsi, jonka kihomatotautia ei ole tunnistettu tai hoidettu, ja joka sen vuoksi tartuttaa tautinsa muihin lapsiin yhä uudelleen. Lapsi voi tartuttaa uudelleen myös itseään (katso edellä). Kannattaa kiinnittää huomiota myös henkilökohtaiseen hygieniaan. Onko käsien pesusta huolehdittu? Onko WC-tilat pidetty riittävän puhtaina? Lääkehoidon osalta tavallisin virhe on jättää toinen kuuri ottamatta. Saatavilla olevat lääkkeet eivät tuhoa kihomadon munia, joten ohutsuoleen mahdollisesti jääneistä madon munista pääsee kuoriutumaan uusia kihomatoja. Ellei näitä kihomatoja tuhota uudella lääkekuurilla (10–14 vuorokauden kuluttua), kihomatotauti pitkittyy.
Kaiken edellä mainitun jälkeen jäljelle jää sitten tapauksia, joissa matoja aina vaan löytyy kaikista syödyistä lääkekuureista, vaatteiden vaihdoista ja intohimoisesta siivoamisesta huolimatta. Tällaisissa tilanteissa voi harkita lääkevalmisteen vaihtoa esimerkiksi Pyrvinistä Vermoxiin (Vermox on reseptilääke, joten valmisteen hankkiminen vaatii lääkärissä käyntiä). Lääkkeen annostelua voi myös tarvittaessa muutella esimerkiksi siten, että otetaan yksi tabletti (Vermoxia) kolmena peräkkäisenä päivänä ja sama uudelleen kahden viikon kuluttua. Toinen vaihtoehto on lisätä hoitokertoja. Yksi Vermox-tabletti otetaan esimerkiksi aikavälillä 0, 2-, 4- ja 6 viikkoa. Annosteluohjeista poikkeamisista on kuitenkin syytä neuvotella ensin hoitavan lääkärin kanssa.


Asiantuntijoina: parasitologi Sakari Jokiranta, kaupunginepidemiologi Timo Rostila, apulaisylilääkäri Harri Saxén ja toiminnanjohtaja Tero Hautala

Harjoittelimme Lovessa kuvamanipulaatiota

USKONNON KOE KE 14.10.

USKONNON KOE KE 14.10. S. 6-21 Matka Jeesuksen aikaan.
t. Katariina

Kotitehtävät 7.10.2009

MATEMATIIKA
3 lk.
s.52-53+ kt 24
4. lk.
-kokeeseen nimi
- s.54-55
- s.24
USKONNON KOE KE 14.10. S. 6-21 Matka Jeesuksen aikaan.
t. Katariina

Läksyt Ma 5.10

3lk
Ma:50-51 Aukeama ja kt 23
En homework: Nimi kokeeseen
Ai:Lukuläksy s:36 tehtävät 1-3
4lk
En homework:Nimi kokeeseen
Ai:Lukuläksy s.34-35, tehtävä 1
ja moniste loppuun

YMP
Lue kappale Pellolta saadaan öljyä, sokeria ja perunaa
+ teht. 1 ja 2
+moniste yhteyttämisestä

T:Mona ja Elina

Lokakuun kuukausiarviointi 3-4 lk

Lokakuussa pudotamme unohdusten maksimimäärän 5:een. Kuukausihan on lyhyt, sillä lokakuussa on syyslomaviikko vko 43. Sovimme palkinnoksi elokuvan ja omat herkut.t. Katariina

Kotitehtävät 2.10.

Katsoimme tänään "palkintoelokuvan" Silta salaiseen maailmaan.
Kotitehtäväksi tuli
matematiikasta:
3.lk s.48+kt22

4.lk
Monisteen allekkainlaskupuoli
Matematiikan koe maanantaina

t. Katariina

Teeleipiä

Tänään leivoimme juustoisia teeleipiä. Ympäristötiedossa olemme puhuneet viljoista ja tänään käytimme leipoessamme vehnäjauhoja. Hyvää syntyi, varsinkin kun päälle levitti vadelmahilloa.

Teeleivät
2dl vehnäjauhoja
2dl kaurahiutaleita
2tl leivinjauhetta
1/2 tl suolaa
1,5 dl juustoraastetta
2rkl öljyä
2dl maitoa tai vettä

1.Sekoita kuivat aineet.
2.Lisää öljy
3.Lisää maito tai vesi
4.Laita pellille leivinpaperi
5.Nostele taikina lusikalla neljäksi litteäksi ja pyöreäksi leiväksi
6.Pistele haarukalla
7.Paista 225C:ssa noin 12 minuuttia

Tarjoa leivät lämpiminä hillon kanssa.




t. Katariina

Läksyt to 1.10.

3.lk ma s.46 ja 47 ja kt21.
ymp lue s.32 ja 33 ja tee tehtävät.
Äidinkielestä:
3. lk Lause; t. 1-4
4.lk Pää- ja sivulause t. 1-4. Opettele konjunktiot jotka aloittavat sivulauseen ulkoa.
Ota nimi äidinkielen kokeeseen.
Matias

4.luokan matematiikan koe ma 5.10.

s. 4-53
- Lukualue 0-9 999 ja yhteen- ja vähennyslaskutoimitukset sillä välillä.
t. Katariina

läksyt

3lk. ma,mökki 20 +tuntiaukeema. ymp,2monistetta.

4lk liimaa roomalaiset ja inkkari laput numro järjestykseen vihkoon

Kotitehtävät ti 29.9.

AI

Tee annettuun merkkiin asti harjoituskirjasta. (Jokaisella oma läksy.)

Tutustuimme Aasian alkuperäiskansoihin

Tutustuimme intialaisiin (joogasimme), indonesialaisiin (sademetsän värikäs ja koristeellinen elämä), mongoleihin (nomaanielämää aroilla, johon kuuluu budhalaisuus) ja vieraamme oli 21 vuotias nuorinainen Myan Marista (Bhurma). Hän tanssi kauniin kynttilätanssin sekä maalasi halukkaille kasvomaalauksia. Välillä hörpimme ihanalta tuoksuvaa ja myös maukasta jasmiiniteetä. Lopuksi oppilaat saivat askarrella korun ja piirtää päivän aiheesta. Kyllä maailmankuvamme ja toivottavasti myös suvaitsevaisuutemme taas avartui. t. Katariina

ENGLANNIN ISO KOE

3. ja 4.luokkalaiset saavat taas osoittaa osaamistaan englannin kokeessa ensi viikolla.

4-luokkalaisten koe on maanantaina 28.9., koealue kattaa kpl 1 - 4.

3-luokkalaisten koe on keskiviikkona 30.9., koealue kattaa kpl 1 - 4.

Erityisesti kannattaa opiskella sanastolaatikot ja Cool Rules -rakenneosiot työkirjasta!

GOOD LUCK FOR THE TEST!

Your English teacher,
Tuire

Kotitehtävät ti 22.9.

Valmistaudu tuleviin kokeisiin: huomenna 3.lk:n matematiikan koe (KERTOTAULU!),
torstaina ymp-koe (kolmosilla saa olla kirja esillä kokeessa)
sekä ensi tiistain Ai-kokeeseen.
t. Katariina

Kielitietokoe ti 29.9. 3-4 lk

3. lk.
Jakso: Viestien virrassa.
-äänne,kirjain, tavu ja sana
-vokaalit ja konsonantit
-pitkä vokaali ja diftongi
-kaksoiskonsonantti
-äng-äänne
KIELITIETO-OSIO kirjan lopussa s. 158-159


4. lk.
Jakso: Viestien virrassa
- äng-äänne
-lause
-yhdyssanat
KIELITIETO-OSIO kirjan lopussa

Ma 21.9. läksyt

3.lk Ai harjoittele lapusta joku loru ulkoa.

3.lk En S,39 2 seuraavaa teht.

3.lk Ma tee lappu kotona.

4.lk En 41 ex (s,18 apua vihkoon)

4.lk Ai Lapusta kaksi runoa.

4.lk Ma aukeama sivu 40-41 loppu + kt laatikko 18.

KiVa Koulu oppitunnit alkoivat

Torstaina pidimme ensimmäiset Kiusaamista vastustavat/vastaiset oppitunnit. Aiheen oli toisten kunnioittaminen. Teimme harjoituksia, jossa opettelimme huomioimaan toiset positiivisesti. Keskustelimme myös erilaisuudesta ja viestien välittämisestä. Kuinka helposti voimmekin väärinymmärtää toisten lähettämiä viestejä?
Tavoitteena tulisi olla, että kaikkien kanssa tulisi tulla toimeen (suvaitsevaisuus).
Opplaat saivat myös KiVa Koulu-vihkot, jonne teemme muistiinpanoja ja harjoituksia tuntien aikana.
Tuplatunnit pietään kerran kuussa joka luokassa.

t. Katariina

läksyt pe 18.9.99

3lk ma kertotaulu moniste

3lk ai s.käsiala 8-9

4lk ai s.käsiala 8-9

läksyt pe 18.9.99

3lk ma moniste [kertotaulu]

4lk ma --------

3lk ai s.8-9

4lk ai s.8-9

läksyt to 18.09.09

3lk ma keltaset sivut 36-37

4lk ma kt 17

ymp moniste







t.Roope ja Eevertti

YMP koe to 24.9.

Ympäristötiedon koe to 24.9. jaksosta Maatilan eläimet s. 8-27.
Kolmasluokkalaisilla saa olla kirjat esillä ensimmäisessä yllin kokeessa.
Tämä ei tarkoita sitä, etteikö kokeeseen tulisi valmistautua.

t. Katariina

Ma koe 3. lk ke 23.9.2009

Matematiikan koe ensimmäisestä jaksosta, eli KERTOTAULUT.
Ennen koetta on mahdollisuus suorittaa kertotaulun kunniakirja. Kunniakirjan saa, jos saa kaikki oikein kymmenestä kertolaskusta. Ensimmäinen yritys huomenna ja sitten taas perjantaina.
Hyviä harjoitteita löytyy Opitista.

Katariina

Läksyt ke 17.9.09

ma 3lk kt 16 aukeama s.34-35

ma 4lk numero hommelit s.36-37 kt 16

en 4lk kiekko

en 3lk kpl 3 lemonade please [koe]

Uskonnosta lue kappale Itämaan kolmesta tietäjästä ja tee tehtävät vihkoon.
Roope ja Eevertti

KT 14.9.

3. lk
EN p. 31 ex. 7 j 8
MA Kertotaulu koe ke 16.9. 2-10 kertotaulut+ s. 32-33 kt 15AI
Lukuläksynä maksalaatikkoa kahdelle ja teht. 1 ja 2
YMP
Lue kappale lepakosta +teht 1 ja 2

4. lk
EN Suomenna kpl 4ja kirjoita cool rulesit vihkoon.
MA Lukujen suurussvertailua s 34-25 sekä kt 15
YMP
Lue kappale lepakosta +teht 1 ja 2

Mikkelissä aloitetaan lasten Sanataidepaja

Mikkelissä aloitetaan lasten Sanataidepaja.

Kyseessä on uusi palvelutoiminta jossa tavoite on tarjota uutta kulttuurisisältöä lapsille. Pajassa kirjoitetaan lyhyitä tekstejä: runoja, tarinoita, satuja, juttuja. Opetellaan henkilökuvausta, keksitään mielikuvitushahmoja ja nautitaan mielikuvituksen leikistä. Tavoitteena on oppilaiden tekstien julkaiseminen netissä ja paikallisissa lehdissä. Pajassa keskitytään iloitsemaan sanoilla leikittelystä, tarinoinnista ja yhdessä tekemisestä. Kirjoitustaitoa ei vaadita eikä mitata, käsiala on jokaisen itsensä näköinen: tikkua, kaunoa, tekstausta tai harakanvarvasta. Pajassa pääsee myös lukuvuoden aikana kirjoittamaan tietokoneella ja tekemään pienen kirjan.

Pajan kesto on puolitoista tuntia, ja se rakentuu lämmittelyleikkien, teemasisältöjen ja rauhoittavan lopetuksen varaan. Paja hyödyntää Lähemäen koulun omaa kirjastoa sekä Lähemäen kirjastoa.

Toimintaan yhdistyy jouhevasti myös mielekkään tekemisen tarjoaminen koulupäivän jälkeen sekä koulutilojen monipuolinen käyttö muuhunkin toimintaan. Pitempiaikainen tavoite on saada Mikkelin kaupunkiin sanataiteen perusopetusta lapsille ja nuorille.



Sanataide antaa kielestä, kirjoittamisesta ja lukemisesta kiinnostuneille lapsille mahdollisuuden kehittää ja syventää kirjallista harrastusta. Sanataidepajan tavoitteena on kielellisen ilmaisun ja mielikuvituksen rikastuttaminen. Kirjoittamisen ja kirjallisuudentuntemuksen avulla kehitetään ajattelutaitoja ja eläytymiskykyä, laajennetaan ilmaisuvaroja ja autetaan etsimään persoonallista ilmaisua ja vahvistetaan lapsen identiteettiä.



Toiminnassa yhdistyvät vahvasti poikkihallinnollisuus, kolmannen sektorin aktivoiminen että yksityisen palveluntuottajan yhteistyö.



Sanataidepajassa tullaan kuulemaan lasten ääntä. Kaupungin strategian mukaisesti tulemme keräämään käyttäjälähtöisiä palautteita jokaiselta pajakerralta.



Paja on kohdennettu 3-4 luokan oppilaille ja se järjestetään torstaisin klo 14.30-16 Lähemäen koululla lukukauden aikana kouluopetusviikkoina. Paja alkaa 24.9.2009 ja päättyy 6.5.2010.
Pajaan otetaan maksimissaan 16 osallistujaa ilmoittautumisjärjestyksessä. Mimini pajan toteutumiseen on 10 osallistujaa.Kurssin vetäjänä sanataideohjaaja Noora Tähtinen. Kurssin hinta koko lukuvuodelta 40 euroa. Kurssimaksu pitää sisällään opetuksen, materiaalit ja vakuutuksen.
Sitovat ilmoittautumiset 18.9 mennessä Sari Järnille joko sähköpostitse osoitteeseen spjarn@gmail.com tai puhelimitse arki-iltaisin klo 17-18 puh. 050 9114750.Ilmoita osallistujan nimi, huoltajan nimi, osoite, puhelinnumero ja sähköposti.

Lisätietoja opetuksen sisällöstä: Anne Leinonen 044 2157571 anne.leinonen@surffi.fi tai Noora Tähtinen 044 557 7716noora.tahtinen@pp.inet.fi

Lisätietoja pajasta löytyy Mikkelin kaupungin nettisivuilta www.mikkeli.fi/ajankohtaista

Läksy 12.9.

MAtematiikka

3.lk Opettele yhdeksän kertotaulu. Koe maanantaina 9:n kertotaulusta.
Tee aukeama s.30-31 +kt laatikko 14

4.lk. Lukujono, edellinen ja seuraava luku
s. 30-31 + kt laatikko 13


Aurinkoista viikonloppua kaikille!
t. Katriina

Aloitimme bloggaamisen!

Tänään oppilaat saivat aloittaa oman bloginsa päivittämisen. Kolme kameraakin on jo kuvausmatkoillaan.
TÄSSÄ MUUTAMA OHJE KUVAAMISEEN:
-muista kysyä kuvauslupa
- suunnittele tarkkaan mitä ja miten kuvaatte, mitä sanotaan tai kysytään
-ota lyhyitä klippejä max 45 s
-jos meni pieleen, voit ottaa uusinta oton ja poistaa pieleen menneet otokset.
-muista puhua riittävän äänekkäästi ja lähellä mikkiä
-älä liikuta kameraa turhan paljoa
-älä tsuumaile tolkuttomasti
PIDÄ HYVÄ HUOLI KAMEROISTA!
t. Katariina

Kotitehtävät to 11.9.

YMP:
Käy omassa blogissasi ja tee sinne lisäyksiä omasta eläimestä.
Kameraryhmäläiset ottavat 2 videklippiä ja 2 valokuvaa.
Muistakaa pitää hyvä huoli kameroista!

AI 3 lk Lue lukuläksy Puhuva Pulu ja tee tehtävät 1-3.

Huomenna YU-kisat! Pukeudu sään mukaan.
t. Katariina

Uimaan torstaina 10.9.

Luokat 1-4 lähtevät uimaan torstaina. Mukaan uikkarit, pyyhe ja pepunalunen.t. Katariina

Maanantaina Sari sijaisenani

Sijaiseni sairastui, joten sijaisenani toimii maanantaina Sari Paavilainen Annikan kanssa. t.Katariina

Kotitehtävät blogiin torstaina

Olen koulutuksessa vielä 7.-9.9., joten kotitehtävät tulevat nettiin vasta torstaista lähtien.
t. Katariina

Kotitehtävät 3.9.

ma.s.22-23 kt ja sivu 22-23. T:Jermu ja Juha

Kotitehtävät 2.9.

3lk
ma sivu 20 Huomenna kertoataulukoe 7: kertotaulusta!! LUE!
En sivu 24 numerot 1-12.

4 .lk
12-13 ma aukeema loppuun+KT
EN: Suomenna kpl 3

Uskonnosta s. 11 t. 1-4
+ lue kpl 2. Neljä evankeliumia Jeesuksesta.

T:Juha ja Jermu

Katariina kouluttautuu

Olen tänään KiVa Koulu- koulutuksessa ja sijaisenani toimii Tanja Jormakka. Myös tämän viikon torstaina ja perjantaina olen koulutuksessa (Etelä-Savon johtajuus ja rehtoripäivillä Savonlinnassa).
Ensi viikolla 7.-8.9. kaikki koulun opettajat ovat Love2Learn hankkeen koulutuksessa. Sijaisenani toimii Tanja Jormakka.
Toivottavasti näillä eväillä lukuvuodestamme tulee kaikille antoisa.
Katariina

30.1.09

3.lk
en sivu 18 t.3 vihkoon
ma 18-19+KT8 S 165
OPETTELE 7:N KERTOATAULU

4.LK
EN:
mA S.18-19 JA KT 8

Jermu ja Juha

Kotitehtävät pe 28.8.2009

Matematiikasta kaikille kt-laatikko 7.

3. lk:lla 6:n KERTOTAULUKOE maanantaina 31.8.

Mukavaa viikonloppua kaikille!

Katariina

Torstain läksyt

3.lk
Ma s.16 loppuun ja kotitehtävälaatikko 6.
(äikästäkin saattaa tulla jotain)
AI teht.1-4 ?

4.lk
Ma s.16 loppuun.
(äikästäkin saattaa tulla jotain)

Emilia ja Veera

Keskiviikon läksyt!

3lk
6 kertotaulukoe 8.9! Harjoittele!
En homework tekstikirja suom s. 14.
Ma s. 14.
Ylli Tee tehtävät siitä eläimestä mistä teet viedon.

4lk
Ylli Tee tehtävät siitä eläimestä mistä teet videon.
En homework
p.20 ex.13
p.20 ex.14
Ma aukeema loppuun ja kotitehtävä 6.

Veera ja Emilia

Läksyt ma 24.8.2009

3.lk
Ke 26.8 kertotaulukoe 2-5
En homework Tekstikirja suom.s.11
Ai lukukirjan lukuläksy s. 14 ja vihkotehtävät 3 ja 4.
Ma s.12-13 loppuun ja kotitehtävä laatikko numero 5.

4.lk
Ai s. 15 tehtävät 2 ja 3.
En suom. kappale 2.
Ma kotitehtävälaatikko ja s.13 ja 12 loppuun.

Veera ja Emilia

Kirjoituskilpailussa menestystä

Viime keväänä Etelä-Savolaisille koululaisille järjestetyssä kirjoituskilpailussa "Päivä taiteilijana" on koulumme 3.-4. -luokkien sarjassa
voittanut toisen palkinnon 30 € viime vuoden neljännen luokan oppilas Rahulasta nimimerkillä Säveltäjä Sävelseppä. Kilpailun järjseti Sylvi Kekkonen Symposiumi, Etelä-Savon taidetoimikunta ja Maakuntalehti Länsi-Savo.

Onnea menestyksen johdosta!
Sarja: 3-4 luokat
Nimimerkki: Säveltäjä Sävelseppä


Säveltäjän päivä


Kun heräsin, söin aamupalan ja sävelsin uuden sinfoniani loppuun. Tulostin nuotit tietokoneelta ja soitin kapelimestarille. Kello yhdeksältä lähdin ajamaan kohti musiikkiopistoa. Musiikkiopistolla annoin orkesterille nuotit. Soitimme sinfonian muutaman kerran läpi. Sitten lähdin kotiin. Kotona söin välipalan ja lähdin takaisin musiikkiopistolle. Siellä opetin alkeisorkesteria. Sitten menin antamaan nuotteja oppilaalleni. Kun olin opettanut vielä kahta oppilasta menin kahville. Sitten lähdin esityslavalle valmistelemaan esitystä, joka on seuraavana päivänä. Sen jälkeen menin harjoittelemaan juhlapuhettani, harjoittelin myös soittoesitystäni. Muistin juuri, että kenraaliharjoitukset ovat jo tänään. Juoksin saliin niin nopeasti kuin voin. Ehdin juuri ennen harjoitusten alkua. Kasasin soittimeni salaman nopeudella. Ehdin juuri ja juuri omalle vuorolleni, mutta voi ei! Nuottini jäivät soittoluokkaan, mutta onneksi osasin kaikki kappaleet ulkoa. Harjoitukset sujuivat lopulta aika hyvin. Harjoitusten jälkeen menin kotiin syömään. Laitoin kiinalaista ruokaa. Se oli todella hyvää. Sitten menin työhuoneeseeni säveltämään. Keksin uuden kappaleen. Sen nimi on Ice Man. Tulostin nuotit tietokoneelta ja laitoin ne kansioon. Sävelsin vielä pari kappaletta loppuun. Avasin tietokoneen ja menin säveltäjien keskusteluohjelmaan. Siellä juttelin muiden säveltäjien kanssa. Se oli kivaa. Laitoin iltapalaa uuden kappaleeni tahdissa. Äkkiä sain inspiraation. Menin työhuoneeseen ja aloitin säveltämisen. Lopetin vasta kun uunin kello soi. Menin syömään iltapalan. Se oli tosi maukasta. Sitten menin takaisin säveltämään. Sävelsin kello yhdeksään asti. Lopulta menin nukkumaan, unohdin jopa pestä hampaat. Olin ihan poikki. Lopulta nukahdin.

Kevätretki 2-kesä; on saapunut Rahulaan!

Teimme keskiviikkona 20.5. Kevätretki kakkosen. Kuljimme samoilla poluilla kuin ensimmäiselläkin retkellä. Lumet ja jäät olivat hävinneet ja kaikkialla viherti. Mustikka näyttää kukkivan hyvin, toivottavasti nyt ei tule hallaa.
Koivun lehti on jo n. 3 cm pitkä ja kukinta aiheuttaa ongelmia muutamille oppilaille. Onneksi lääkkeet ovat kehittyneet huimasti ja eivät näin ollen myöskään väsytä enää niin paljon kuin muutama vuosi sitten.
Linnut lauloivat joka puolella ja pesintä näytti olevan käynnissä. Puuvene oli saanut uuden tervapeitteen ja sitä tuoksuttelimme. Koulun vierustontille oli ilmestynyt aukko rantaan asti, joten onkohan rannalle tulossa rantasauna? Ainakin Kaihlanen näkyy nyt hyvin koulun uusille naapureille.
Kesä on saapunut Rahulaan! Summer is here again!
t. Katariina

Jalkapalloturnaukseen lähtijät 22.5.

Meidän luokalta on lähdössä jalkapalloturnaukseen joukkueen vahvistukseksi Antti K, Mona, Joosua ja Kaisa.
Tytöt pelaavat aamupäivällä ja pojat pelaavat iltapäivällä. Tämän vuoksi poikien koulupäivä päättyy Urpolassa vasta n. 15.30. Tytöt pääsevät kotiin normaalisti. Sanna tekee vielä tarkemman tiedotteen asiasta. t. Katariina

ke 20.5. lähdemme Luontoretki kakkoselle

Varaudu siis säänmukaisesti. Kierrämme saman reitin kuin ensimmäisellä retkellä, jolloin mm. makasinne Eijan pellolla hangen päällä. Nyt kevät varmasti näkyy ja tuoksuu. t. Katariina

4. lk:n Äidinkielen koe to 14.5.

Kielioppikoe s. 165-174

-lause
-alkukirjaimet, pilkut ja lopetusmerkit
-yhdyssanat
-pilkut ja sivulauseet

3.lk. Äidinkielen koe to 14.5.

Kielioppikoe s. 157-174

-aakkosjärjestys
-vokaalit ja konsonantit
-äng-äänne
-diftongi
-isot alkukirjaimet
-lopetusmerkit
- verbit, sustantiivit ja adjektiivit
-yhdyssanat

Matematiikan pe KOE 15.5.

3. lk "Mittaamista" s. 78-105
4. lk. "Mittayksiköitä ja koordinaatisto" s. 80-101

Neljäsluokkalaiset kirjoittivat näytelmiä

Oudonkaltainen uni Afrikasta.
Näyttelijät Papukaija, Norsu, Apina eli kertoja.

Tekijät: Salla, Elisa ja Antti H

Kertoja: (hyppää näyttämölle ja raapii itseään) Uga uga olipa uga kerran uga uga uga pähkä uga hullu papukaija, joka lauloi:

papukaija: (hyppää näyttämölle ja laulaa) En ole leppäkerttu, enkä myöskään rypäleterttu. En ole sarvikuono, sarvi on aivan huono. Mä oon papukaija numero 101. 101 101 101 mä ooon. (Kiihdyttää tahtiaan) 101 101 101 101 101 101 101 ……………… (hiljentyy)

Kertoja: Uga ja uga uga. Olipa kerran myös näsäviisas norsu, joka saneli elämän viisauksiaan päivät pitkät:

norsu: (tömistelee näyttämölle ja alkaa ketoa) Maapallo on pyöreä, ei litteä. Kuu kiertää maata, eikä toisin päin

Kertoja: Eräänä päivänä norsu ja papukaija tapaavat toisensa. Ilmiriitahan siitä syntyi. (Papukaija lentää norsua päin.)

papukaija: Varo vähän, senkin paksufantti!

norsu: Sinähän se lensit minua päin, sinä tietämätön sulkakasa!

Kertoja: (Tulee sovittelevasti norsun ja papukaijan väliin.) Älkääpäs nyt riidelkö! Ei tämä uni ole vielä lopussa.

papukaija: Mutta tuo iso pahan hajuinen möhkäle tömisteli maailman parasta laulajaa eli minua päin!

norsu: Tuo sulkakasa ei tiedä laulamisesta mitään! Minä taas olen viisain otus maan päällä!

papukaija: Tuo pölvästi ei edes tiedä paljonko on 1+1.

norsu: Tiedänpäs! Sehän on 5.

papukaija: E i vaan se on 10.

Kertoja: Älkää viitsikö riidellä. Oikea vastaus on 2.

papukaija ja norsu: Eihän ole!!!!!

Kertoja: (tuhahtaa ja huokaisee) Ei noiden riitapukareiden kanssa voi jutella.

Kertoja: Tämä uni loppui surkeasti.

norsu ja papukaija: EIPÄS LOPPUNUT!

(Kertoja pyörtyy. papukaija ja norsu katsova toisiinsa peloissaan ja alkavat kiertää näyttämöä.)

Kertoja: ( Herää ja rääkyy suunnattomasti. Norsu ja papukaija juoksevat näyttämöltä kertoja perässä)

YMP-koe maanantaina 18.5.

Jakso "Kevättä kohti" s. 160-187

Kulttuuripolku etenee

Mikkelin kaupungin kolmasluokkalaiset pääsevät seuraamaan 8.5. Kissat-musikaalia.


Agneta Elers-Jarlemanin ja kirjoittama ja Heikki Salon nokkelasti suomentama Kissat-misukaali kertoo neljän nuoren kissan synttärijuhlien vietosta. Katit ovat kaikki omansalaisia persoonallisuuksia ja eri lähtökohdista isäntänsä lemmikiksi päätyneitä. Kissat kertovat lauluissaan ja tarinoissaan unelmistaan ja haaveistaan, mutta myös peloistaan sekä kaipuustaan vanhempiensa luo. Hylätyksi tuleminen on ollut näiden kissojen kohtalo. Miltä tuntuu olla orpo kissa, jota kukaan ei huoli ”lapsekseen”. Kissat oivaltavat kuitenkin, että toinen toisissaan heillä on paras tuki ja turva. Näytelmässä kuullaan runsaasti Markus Pulkkisen sovittamaa musiikkia ja hän itse toimii myös kattien kapellimestarina. Kissamaisen notkeista tansseista vastaa Mira Päivinen. Alkuperäisesti ruotsinkielinen näytelmä on käännetty 14 eri kielelle ja sitä on esitetty 34 teatterissa ympäri maailmaa.

Ensi-ilta: 9.5.2009
Kesto: n. 1 h
Kirjoittanut: Agneta Elers-Jarleman
Ohjaus: Ilkka Korhonen
Koreografia: Mira Päivinen
Musiikki: Gunnar Edander/Lennart Hellsing
Lavastus: Ami Laukkanen
Puvustus: Tarja Kopperi

Ope kouluttautuu

Olen menossa 7.-8.5. Love2learn-koulutukseen Päivin ja Minnan kanssa ja aiheenamme on sosiaalinen media. Tutustumme mm. netin Secondlife maailmaan. Loin juuri itselleni avatar-hahmon. Mielenkiintoista, sillä tämähän on sitä teidän "runemaailmaa" vastaava peli. Omat poikani kommentoivatkin, että nyt jään tuohon koukkuun, mutta niinhän ei saa käydä. Kohtuus kaikessa. Toivottavasti tästä on hyötyä ensi lukuvuonna, kun otamme oppimme käyttöön. Sijaisenani toimii Antti. t. Katariina

Mikä kasvi?

Kävin lenkilä Urpola 10 km pururadalla. Huomasin tämän kukan polun varrella. Mikä kukka? Vastauksen voit laittaa kommentilla.t. Katariina

ENGLANNIN KOE 6.5.

Pidämme englannin kokeet 3. ja 4. luokilla keskiviikkona 6.5. kirjan kappaleista 14-18. Olemme kerranneet kahdella edellisellä tunnilla koetta varten, mutta kotona opiskellaan itsenäisesti työkirjan Cool Rules -osuudet, sanat ja luetaan tekstikirjan kappaleet 14-18. Tsemppiä ja iloa opiskeluun!

terveisin
enkun opettaja Tuire

Mikkelin Kirjoittajat ry:n kirjoituskilpailu mikkeliläisille lapsille ja nuorille

Mikkelin Kirjoittajat ry järjesti mikkeliläisille lapsille ja nuorille suunnatun kirjoituskilpailun keväällä 2009. Kirjoituskilpailuun tuli yhteensä 303 tekstiä. Suosituimpia olivat sarjat 3. - 4. ja 5. - 6. -luokkalaiset. Esiraati, johon kuuluivat Tuulikki Autio, Sari Järn, Iris Lähteenkorva, ja Aila Åkerman, luki kaikki tekstit läpi ja esitti jatkoon kunkin sarjan parhaimmiston. Kirjailija Anne Leinonen valitsi näistä jatkoon menneistä voittajat. Palkinnot jaettiin 28.4.2009. Kunkin sarjan voittaja sai 30 euroa ja muut sijoittuneet kirjapalkintoja, jotka lahjoitti WSOY.

Palkinnot jaettiin 28.4.2009 klo 18 .



TUOMARIN LUONNEHDINTA KISASTA



Yhdessä ja erikseen



Tämänvuotisen kilpailumme teemana oli yhdessä ja erikseen. Aihe kirvoitti enimmäkseen realistisia koulun tai kodin arkeen sijoittuvia kertomuksia tilanteista, joissa kohdataan yksinolo tai jossa ystävän merkitys korostuu joko yhdessä olemisen tai eron kautta.



Teksteissä korostuivat perhesuhteet ja kaverisuhteet, sekä niissä tapahtuvat äkilliset muutokset. Tyypillisessä tarinassa paras ystävä alkaakin kulkea koulussa jonkun toisen kanssa, ja tarvitaan neuvokkuutta, ennen kuin ystävykset ovat taas yhdessä. Myös perheiden kokemat muutokset näkyvät tarinoissa: teksteissä muutetaan työn perässä, mikä rikkoo bestisten välejä. Onneksi yhteyttä pystyy pitämään puhelimitse, kirjoittamalla tai netin välityksellä, ja joskus kaverit saattavat päätyä uudestaan yhteen. Kiperissä tilanteissa ystävä saattaa löytyä mielikuvituksen tai harrastuksen kautta. Pääasia on, ettei jää murehtimaan, vaan tekee yksinololleen jotakin.



Oli ilo nähdä, miten myönteisesti lapset ja nuoret suhtautuvat tulevaan. Yhteistä voimaa löytyy ja ongelmia ratkotaan yhdessä. Vastoinkäymisistä huolimatta ihmiset eivät jää yksin, vaan jostakin löytyy lohduttaja, koulukaveri, ystävä, vanhempi ihminen, eläinystävä. Lapset ovat suvaitsevaisia ja ottavat erilaisen mukaan joukkoon. Suhtautuminen kiusaamiseen on ilahduttavan kielteistä: heikompaa puolustetaan joukolla. Oikean ja väärän välinen ero piirtyi tarinoissa selkeästi esille.





Anne Leinonen, kilpailun päätuomari, kirjailija

044 2157571, anne.leinonen@surffi.fi









Tulokset ja luonnehdinnat


1. – 2. -luokkalaiset



1. sija. Eveliina Kuitunen, Urpolan koulu. Sinä olet minulle tärkeä!



Eskarissa alkanut ystävyys alkaa milli milliltä säilyy arjen keskellä, ja kertoja toivoo, että voi soittaa ystävälleen Eeville vuosienkin jälkeen. Selkeä, vahvasti kirjoitettu kokonaisuus.



2. sija Loviisa Ruuskanen, Keltainen kummitus, Rämälän koulu



Mielikuvitusrikas tarina keltaisesta kummituksesta, joka säikäytetään ullakolla pahan päiväisesti. Hurmaavaa ja reipasta kerrontaa.



3. sija, Leo Suojärvi. Päivä yhdessä chilien kanssa. Rouhialan koulu.



Chilit kasvavat kyllä, kun niiden kanssa viettää aikaa.Voittaako ystävyys vai kasvattajan ahneus? Humoristinen, tiivis tarina.



kunniamaininta Netta Putkonen, Sinä olet minulle tärkeä. Moision koulu



Koskettava ikävän tunnustus edesmenneelle mummolle. Kaunis ja selkeä.



kunniamaininta Elias Venäläinen, Linja-auto. Rämälän koulu



Pieni ja kiusattu linja-auto auttaa ojaan suistunutta vanhaa bussia, ja saavuttaa arvostusta. Oivallinen ja opettavainen satu.







3. – 4. –luokkalaiset



1. sija Elisa Kakriainen. Todellinen ystävä. Rahulan koulu



Afrikannorsu Siri osallistuu NM:ään eli Norsujen Mestaruuskilpailuihin, ja yrittää päihittää leuhkan isoveljensä Maran. Kun kaikki ei mene mallikkaasti, on onneksi ystäviä ihan maan rajassa. Lennokkaasti kirjoitettu satu.


2. sija Juuso Takkinen, Hädässä ystävä auttaa, Nykälän koulu



Teemu joutuu lomamatkalla vaaraan, mutta onneksi hänellä on neuvokas koira auttajana. Toimiva eläinseikkailu Susikoira Roin hengessä.



3. sija Pinja Mustonen. Anna anteeksi. Siekkilän koulu



Hanna ja Minna ovat parhaita ystävyksiä, mutta erään uimaretken aikana tapahtuu jotakin, joka vaarantaa ystävyyden. Jännittävä tarina, hyvä juonellinen kokonaisuus,



kunniamaininta Kasperi Koponen, Taas yhdessä. Rämälän koulu



Matti ja Jesse riitaantuvat, minkä seurauksena Jessestä tulee kiusaaja. Onneksi anteeksi pyytämällä voi vielä korjata tilanteen. Napakasti kirjoitettu tarina.



kunniamaininta Ella Keränen, Miksi minulla ei ole ystävää? Rantakylän koulu



Uudelle paikkakunnalle muuttanut Päivi ei ole saanut ystävää. Lopulta hän rohkaistuu tutustumaan Juliaan, ja sen jälkeen se onkin menoa. Arjen hienoa kuvausta ja laveaa tunnelmointia.





5. – 6. –luokkalaiset (sarjassa 151 osallistujaa)



1. sija Lotta Lokka, Päivä yhdessä Timpurin kanssa. Otavan koulu



Kertoja odottaa kerran vuodessa vierailevaa kirjeenvaihtokaveriaan Timpuria kylään. Hauska, menevästi kirjoitettu tarina erikoisesta ystävästä.



2. sija Milla Leikas, Tästä lähtien yhdessä. Peitsarin koulu.



Ville Veitsi ja Henri Haarukka seikkailevat koulun ruokalassa ja vähän muuallakin. Lennokas, humoristinen, yllätyksiä sisältävä tarina.



3. sija Milla Partanen, Pieni tyttö, Otavan koulu.



Ilman leikkikaveria jäänyt pieni Emma tapaa hämmästyttävän itsensä näköisen tytön, Ammen, jonka kanssa leikkiä. Lohduttava, onnellisesti päättyvä tarina.



kunniamaininta Henna Hurskainen. Kaukainen ystävyys, Siekkilän koulu



Meksikoon muuttamaan joutunut Julie on ilman ystävää, mutta hän keksii neuvokkaan tavan saada yhteyden ulkomaailmaan. Taidokkaasti kirjoitettu kertomus ystävyydestä.



kunniamaininta Leevi Kuittinen, Yhdessä epäonnen kanssa, Peitsarin koulu



Vauhdikas arjen kuvaus pojasta, jonka pikkuveli on nerokas täystuho. Silti veljeys voittaa!



kunniamaininta Eetu Pitkänen, Yhdessä vasten tahtoaan. Päämajakoulu



Vilperi Ilunki ja Rauli Auha joutuvat molemmat pidätetyksi ja poliisimaijan kyytiin. Hauska kahden erilaisen ihmisen kohtaaminen, joka johtaa hyvään tekoon.



kunniamaininta Nitta Torniainen. Autiotalo. Tuppuralan koulu



Tyttöviisikko kohtaa oudon miehen, jota lähtee seuraamaan autiotaloon. Jännittävä seikkailukertomus.







yläkoulu



1. sija Anna Pulkkinen, Ehkä kaikki alkaa tästä, Rantakylän yhtenäiskoulu



Kolme ihmistä kahvilassa kohtaavat, tai oikeastaan eivät kohtaa. Kielellisesti virtuoosimainen taidonnäyte, novelli hengittää ja keskustelee rivien välistä.



2. sija Maiju Pallassuo. Ensimmäisestä itkusta paleltuneet, Rantakylän yhtenäiskoulu



Laulun inspiroima kurjuuden kuvaus. tunnelmaan tiiviisti koukuttava novelli.



3. sija Kia Hulkkonen. Mansikkajäätelöä, Kalevankankaan koulu



Kohtaaminen jäätelökioskilla johtaa suhteeseen.





kunniamaininta Katariina Valkonen. Hyvä päiväkirja. Kalevankankaan koulu.



Traaginen päiväkirjamerkintä rakkaudesta, joka tuhoutui.



kunniamaininta Jani Seitti, ystäväni, Kalevankankaan koulu



Ystävyyden muutamalla vedolla kiteyttävä runo



Lisäksi v´jaettiin yksi kunniamaininta, jonka saaja ei halunnut nimeään julki.



lukio



sija Heidi Torn, Kymmenen luokkatoveria, Mikkelin yhteiskoulun lukion


Agatha Christien hengessä kirjoitettu runoelma luokkakavereista, jotka katosivat kukin omille teilleen.Hauska, nokkela, tiiviisti elämän kohtalonomaisuutta kutova kokonaisuus.



sija Mira Hynynen, Hopeasormus nimettömässäni, Mikkelin yhteiskoulun lukio


Rakkaustarina ja kohtaaminen, joka ei saa täyttymystään.



sija Touko Ruuttunen, Ilta kaupungilla, Mikkelin yhteiskoulun lukio


Hilpeän anarkistinen runo illanvietosta ja nuoruuden iloista

--