MIKAELI

Talon syntymisestä

Arkkitehti Arto Sipisen suunnittelema Mikaeli valmistui vuonna 1988. Sipinen työskenteli 50-luvun puolessa välissä Alvar Aallon arkkitehtitoimistossa ja Mikaelista tunnistaakin helposti Alvar Aallon perinteet. Neutraalit materiaalit ja puhdas valkoinen toimivat tietoisena taustana ja vastakohtana ihmisten toiminnan tuomalle värille. Pinnoitteina rakennuksessa on käytetty lappilaista Tervolan marmoria, vaaleaa puuta, messinkiä ja runsaasti lasia. Valon suuri määrä antaakin Mikaelille erityisen ilmeen.

Mikaelin rakennuskustannukset kalusteineen olivat 8,5 miljoonaa markkaa. Vertailun vuoksi Helsingin musiikkitalon kustannukset olivat n. 100 milj. euroa. Pääurakoitsijana Mikaelin rakentamisessa oli Työyhteenliittymä Nuotti ja taloa rakennettiin 20 kuukautta.

Pankalammen rantaan rakennetun konserttitalon perustukset täytyi tehdä huolella: lammen ranta oli alun perin suota ja rämettä. Rakennuksen alta löytyy 16 kilometriä paaluja (lähes 500 kpl 12,5 metriä pitkiä paaluja). Erikoisrakenteista mainittakoon myös ravintolan kaarevat 3-kertaiset lasit, joiden poikkeuksellisen suuren korkeuden takia valmistusmateriaalit hankittiin ulkomailta.



Nimen ja logon taustaa

Talon nimestä järjestettiin aikanaan nimikilpailu. Mikaeli-nimi oli kilpailun ehdoton suosikki ja voittaja, onhan Mikkelin kaupungin nimikin suomennos Mikaelista. Nimellä on pitkä historia: 1600-luvun Savilahden keskiaikaisen roomalaiskatolisen kirkon suojelupyhimys oli Pyhä Mikael ja jo 1200 –luvulla ortodoksisen Savilahden pogostan pääkirkon nimikkopyhä oli ilmeisesti Ylienkeli Mikaeli. Mikkelin Mikaeli Oy:n uuden logon on suunnitellut graafikko Kari Piippo. Logossa on myös havaittavissa suojeluspyhimyksen läsnäolo: enkelin siipi tai siiven hipaisu.

Kun saleja nimettiin, kaupungin silloinen johto otti yhteyttä Martti Talvelaan ja kysyi lupaa ison salin nimeämiseksi maailman kuulun basson mukaan. Talvela ei aluksi suostunut nimensä käyttöön. Hänen tietääkseen yhdenkään salin nimeä ei ole nimetty elossa olevan taiteilijan mukaan. Myöhemmin hän kuitenkin antoi luvan nimensä käyttöön. Martti Talvela ehti ennen kuolemaansa kesällä 1989 levyttämään lied-konsertin nimeään kantavassa salissa.



Tilat

Lähes 700-paikkaisen Martti Talvela –salin lisäksi Mikaelissa on 166-paikkainen kamarimusiikkisali. Kummankin salien akustiikan on suunnitellut professori Alpo Halme. Hän teki useita kokeita salin akustiikasta pienoismalleilla ja toteutus on erittäin onnistunut. Salien suunnittelun lähtökohtana oli musiikki. Martti Talvela –salissa ovatkin levyttäneet useat kansainväliset levy-yhtiöt kuten Alba, Philips ja Deutsche Grammophon. Mikaelista löytyy näiden salien lisäksi myös muita tiloja: talon oheistilat, 50-paikkainen kokoustila ja 30-paikkaiset ryhmätyötilat mahdollistavat kansainvälisen tason kokousten ja konferenssien järjestämisen.

Auditoriomalliset pääsalit, ajanmukainen kokoustekniikka ja lämpiöiden hyödyntäminen näyttelytilana tekevät Mikaelista täyden palvelun kokoustalon. Myös pihalla on järjestetty lukuisia tapahtumia urheilutilaisuuksista pihakonsertteihin.



Tapahtumat

Mikaelissa järjestetään tilaisuuksia vuosittain noin 300 kpl, joista noin puolet on kokouksia ja puolet konsertteja ja muita kulttuuritapahtumia. Vuosittainen kävijämäärä on noin 50 000. Vuosittain järjestettävät merkittävimmät tapahtumat ovat Savcor Ballet ja Mikkelin Musiikkijuhlat.

Mikkelin kaupunki siirsi talotoimintojen hoitamisen vuoden 2006 alussa perustetulle Mikkelin Mikaeli Oy:lle. Mikkelin Mikaeli Oy keskittyy toistaiseksi perusliiketoimintaansa tilavuokraukseen. Vakituista henkilökuntaa on 3, muu hankitaan ostopalveluna. Mikaelissa toimii myös ravintolatoimintaa harjoittava Clou Mikaeli Oy.



Taideteokset

Taidehankinnoissa on noudatettu pidättyvää linjaa tarkoituksena kunnioittaa talon sisustusta taideteoksena. Mikaelista löytyvät seuraavat teokset:

Päälämpiö ”Creatura” Timo Sarpaneva
”Aria” Kari Huhtamo (pyörii katossa)
”Maalaus” Marika Mäkelä

3.krs lämpiö ”Ilman ja veden läpi” Jorma Hautala

Kokoustila ”Syksy” Tapani Mikkosen 3-osainen litografia

Portaikko ”Maalaus” Raili Tang

Kabinetti Juhani Laitisen nimeämätön maalaus