Metsäjänis

Metsäjänis




Tuntomerkit



Metsäjäniksellä on lumi-ilmastoon sopiva suojaväri: Harmaan ruskea kesäturkki, sekä valkoinen talviturkki. Korvien kärjet ovat aina mustat. Korvat ovat lyhyemmät kuin rusakolla. Lyhyt töpöhäntä on kesän ja talven ajan kokonaan valkoinen. Takajalat ovat leveät. Paino on 2-6kg,

ruumiin pituus 50-65cm ja hännän pituus 4-8cm.



Elinympäristö



Metsäjänis elää yleisesti metsäseudulla koko maassa. Mm. soiden reunat, puron reunat ja järvien ja jokien pensaikot ovat sen elinympäristöä.



Ravinto



Kesän ajan se puputta apilaa ja virnoja ym. ruohoja sekä heinää, syksyllä etenkin mustikkaa ja talvella lumen lisääntyessä yhä korkeammalta löytyviä ravintokasveja, mm. vadelmanvarsia ja koivun, haavan ja pajujen oksia ja kuorta.



Lisääntyminen



Naaras synnyttää vuodessa 2-3 poikuetta, ”hanki-”, ”lehti-” ja ”sänkipojat”. Jokaisessa poikueessa on 2-5 poikasta. Pesää ei ole; poikaset syntyvät kasvien suojaan. Ne näkevät ja pystyvät pian seuraamaan äitiään. Metsäjänis voi elää 8-10 vuotta. Metsäjänis on hiljainen yksineläjä. Vain kiima-aikoina – etenkin maaliskuussa – jäniksen voi kuulla ääntelevän.



Muuta mielenkiintoista



Metsäjäniksen pahin vihollinen on yksisoluinen: tappavaa jänisruttoa eli tularemiiaa aiheuttava bakteeri. Tauti voi lievänä tarttua ihmiseenkin. Metsäjänis on yöeläin, joka lepäilee päivät makuusijoillaan esimerkiksi suuren puun oksistojen suojissa. Illan hämärtyessä se loikkii ruoan hakuun. Hädissään Metsäjänis parkaisee. Se ui hyvin.











Emmi Lappalainen 4lk